Luontokadon pysäyttäminen vaatii tieteidenvälistä tutkimusta

Maapallon elinvoiman ehtona voidaan pitää luonnon monimuotoisuutta eli elonkirjoa. Valitettavasti luonto köyhtyy jatkuvasti. Tätä ekologiseksi kriisiksi kutsuttua prosessia ei voi ulkoistaa vain luonnon kriisiksi, vaan se koskee myös ihmiskuntaa.

– Ympäristökriiseissä ongelmana ei ole luonto, vaan ihminen, joka tyydyttää tarpeitaan ja mielihalujaan luontoa ja ihmistä vahingoittavalla tavalla, toteaa BIODIFUL-hanketta koordinoiva yliopistotutkija, dosentti Juulia Räikkönen.

Biodiversity-respectful Leadership -hanke (BIODIFUL) tutkii, tukee ja mahdollistaa muutosta kohti luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta yksilö-, organisaatio- ja yhteiskuntatasoilla. Konsortio on saanut 4,2 miljoonan euron rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN) vuosille 2021–2024.

BIODIFUL-konsortiossa työskentelee eri alojen asiantuntijoita Turun ja Jyväskylän yliopistoista, LUT-yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta. Hankkeella on laaja kumppanuusverkosto, joka koostuu ministeriöistä, asiantuntijaorganisaatioista, yrityksistä, järjestöistä, poliitikoista, mielipidevaikuttajista, aktivisteista ja taitelijoista.

Satu Teerikangas kertoo, että tutkijat ovat luomassa ajatuskehikkoa, jossa luonnon kunnioittaminen olisi osa yritysstrategiaa.

Turun yliopistolla on vahva historia kestävän kehityksen ja kiertotalouden tutkimuksessa. Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys onkin yksi yliopiston strategian kuudesta temaattisesta kokonaisuudesta, joissa tehdään monitieteistä tutkimusta ja koulutusta. BIODIFUL on syntynyt biodiversiteettiyksikön ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyöstä, jota on rakennettu useamman vuoden ajan.

– Olemme luomassa ajatuskehikkoa, jossa luonnon kunnioittaminen olisi tulevaisuudessa osa yritysstrategiaa. Perinteiset kauppatieteelliset teoriat eivät ole kovin luontoystävällisiä ja ajattelutapaan tarvitaan muutosta, kertoo BIODIFUL-konsortion varajohtaja ja Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas.

BIODIFUL-konsortion vastuullinen johtaja ja biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi kuvaa BIODIFUL-hanketta yhteisöksi, jossa halutaan löytää ratkaisuja globaaliin ongelmaan.

– Biodiversiteettiä tulee helposti tarkastelleeksi vain luonnontieteellisestä näkökulmasta. Tarvitaan kuitenkin voimakasta yhteistyötä luonnontieteiden ja ihmistieteiden välillä, jotta päästään lähemmäs laajoja systeemitason ratkaisuja, Sääksjärvi toteaa.

Yksi päämääristä on lisätä tietoisuutta luontokadosta ja ymmärtää se ilmastonmuutoksen kaltaisena globaalina haasteena.

– Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta luontokadosta vasta joitakin vuosia. Tosin ilmastonmuutosta ja luontokatoa pitää torjua samanaikaisesti, koska ne kietoutuvat toisiinsa, Sääksjärvi täsmentää.

Luontoa kunnioittava johtajuus liiketoiminnan perustaksi

BIODIFUL-hankkeen kattokäsitteenä on nimensä mukaisesti Leadership eli johtajuus. Tällä tarkoitetaan päättäviä tahoja kuten yritysjohtoa, sekä yksilön itsensä johtamista kuluttajana ja kansalaisena.

– Muutos vaatii aina johtajuutta. Johtajuus kiertää ylhäältä alas ja alhaalta ylös, virallisilta päättäjiltä kuluttajille ja kansalaisille, sekä toiminnan kautta toisinpäin, Teerikangas kuvailee.

Ilari Sääksjärven mukaan luontokatoa ja ilmastonmuutosta tulee torjua samanaikaisesti.

Luontoa kunnioittava liiketoiminta vaatii tietoa ja ymmärrystä maapallon rajoista ja siitä, mitä luonnolle on käymässä. BIODIFUL-hankkeessa tarkastellaan ruokajärjestelmää ja luonnon virkistyskäyttöä.

– Tarkastelemme, miten Suomessa ruoka-alan yritykset huomioivat luonnon monimuotoisuuden ja miten se näkyy yritysstrategioissa. Kartoitamme sidosryhmien kanssa sitä, mitä luontoa kunnioittava johtajuus on, Teerikangas kertoo.

Kohti luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa kuluttamista

BIODIFUL-hankkeessa tutkitaan kuluttamista ja etsitään vastuullisen kuluttamisen malleja. Luonnon köyhtymiseen vaikuttavat talouden ohella myös kuluttajien valinnat, jotka ovat usein kulttuurisidonnaisia.

Kulutuksesta on tullut osa elämäntapaamme. Sen määrää tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti. Kulutusvalintoihin vaikuttaa osittain se, mikä vaihtoehto on tehty helpoksi ja hyväksyttäväksi.

– Kartoitamme suomalaisten kuluttamistottumuksia kyselytutkimuksilla. Tarkoitus on selvittää, miten kuluttajia voidaan kannustaa tekemään kestävämpiä valintoja. Kiinnostavaa on, miten kuluttajat voisivat toteuttaa elämässään mielekkäitä ja merkityksellisiä asioita ilman, että siitä seuraa kohtuutonta haittaa luonnolle, Räikkönen kertoo.

Juulia Räikkösen mukaan Z-sukupolven arvot eroavat vanhempien sukupolvien arvoista.

Kulutus on jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi elämys- ja jakamistalous vähentävät osittain tavaroiden kulutusta, mutta eivät suoraan ratkaise ylikulutusta.

– Nuorten kuluttajien arvot, asenteet ja käyttäytyminen eroavat selvästi vanhemmista. Z-sukupolvi on kasvanut yhteiskunnassa, jossa ympäristökysymykset ovat jatkuvasti läsnä, Räikkönen lisää.

Tarvitaan keskustelukulttuurin muutos

Taistelussa luontokatoa vastaan tarvitaan asiantuntijoita kaikilta sektoreilta. Luontokadon ehkäisyyn liittyvää tutkimusta voidaan tehdä jokaisella tieteenalalla.

– Tarvitsemme luonnontieteilijöitä ja ekonomeja, humanisteja, filosofeja ja fyysikoita. Tutkijoiden tulee astua ulos poteroistaan, tarvitsemme avoimuutta ja uteliaisuutta yhteistyöhön, Teerikangas kannustaa.

Tulevaisuuden haasteet liittyvät siihen, miten eri alat saadaan keskustelemaan ja pelaamaan yhteen.

– Meidän tulee luoda keskustelukulttuuri, jossa jokainen voi tuntea itsensä tärkeäksi, ja jossa osataan paitsi antaa tietoa, myös kuunnella ja ottaa tietoa vastaan. Yksi haaste on se, miten tutkijat voisivat viestiä tuloksistaan ja alastaan paremmin, Sääksjärvi listaa.

Sääksjärvi muistuttaa, että vaikka luontokato on iso ja ahdistava asia, ei tarvitse menettää toivoa.

– Niin kauan kun tehdään avauksia ja töitä näiden asioiden eteen, on toivoa löytää ratkaisuja. Toivo ylläpitää toimintaa, Sääksjärvi linjaa.

Luonnon monimuotoisuutta kunnioittavasta liiketoiminnasta keskustellaan SuomiAreenassa 12.7. klo 13.

Teksti: Veera Heinonen
Kuvat: Hanna Oksanen

Artikkeli on julkaistu Aurora-lehdessä 1/2022.