Asiasana: matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Hämähäkit, käärmeet ja linnut herättävät meissä pelkoa, iljetystä ja ihastusta. Kesäkuun alussa vietettävän Maailman ympäristöpäivän alla tutustumme tarkemmin suomalaisiin tunteita herättäviin eläimiin sekä siihen, miksi ne tunteita meissä herättävät.

Turun yliopiston edustaja Sachin Kochrekar voitti ensimmäistä kertaa järjestetyn Millennium Pitching Contest –kilpailun, jossa tohtorikoulutettavat kilpailevat aikamme suurten haasteiden ratkaisemisesta. Pääpalkinnon arvo oli 10 000 euroa.

Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus asensivat viime viikolla Pohjois-Karjalaan muutolla pysähtyneille valkoposkihanhille 50 GPS-lähetintä. Lähettimien avulla tutkitaan, miten hanhiyksilöt valitsevat ruokailupaikkoja ja käyttäytyvät, kun niitä karkotetaan pelloilta.

Yliopistonmäelle noussut Aurum-rakennus on Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan sekä Turun yliopiston kemian laitoksen uusi koti. Aurum luovutettiin Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Suomen yliopistokiinteistöjen käyttöön huhtikuun lopulla.
 

Turun yliopiston tohtorikoulutettavat Shruti Jain ja Sachin Kochrekar ovat kaksi viidestä finalistista Millennium Innovation Forum –tapahtuman yhteydessä järjestettävässä pitchauskilpailussa. Tapahtuman ja kilpailun teemana on ”Innovations for a better life”.

SPARK Finland -ohjelma on valittu 25 merkittävimmän eurooppalaisen bioteknologia-alan yrityshautomon ja -ohjelman listalle. Listaa julkaiseva Labiotech.eu on johtava Euroopan bioteknologiateollisuutta seuraava verkkojulkaisu.

Maapallolla elää ainakin 50 000 punkkilajia, niistä Suomessa 1 500. Arkikeskustelussa tutuimpia ovat petivaatteiden pölypunkit ja tauteja levittävät puutiaiset, mutta lajikirjo on monin verroin suurempi. Tutkijat Ritva Penttinen ja Maija Lamppu kirjoittivat lapsille tietokirjan punkeista.

Tutkijat löysivät Venäjän yläarktiselta alueelta pikkuperhosiin kuuluvia havupunoskääriäisiä, jotka olivat kulkeutuneet ainakin 1 200 kilometrin pituisen matkan. Tutkijoiden löydökset on julkaistu vertaisarvioidussa Nota Lepidopterologica -journaalissa.

Mitä enemmän naisvaltaisissa kaupungeissa oli naisia, sen epätodennäköisemmin naiset synnyttivät ensimmäisen lapsensa. Ilmiö paljastuu tutkimushankkeessa, jossa asiaa selvitettiin jatkosodan jälkeisen karjalaisen siirtoväen elämänvaiheita seuraavan aineiston avulla. Historialliseen aineistoon pohjaava tieto voi olla tutkijoiden mukaan myös jossain määrin sovellettavissa nykypäivän kaupunkiympäristöihin.