Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) asensivat keväällä 2021 GPS-lähettimet yhteensä 50 valkoposkihanhelle, jotka olivat pysähtyneet Pohjois-Karjalaan muutollaan Keski-Euroopasta kohti Venäjän arktisia pesimäalueita. Lähettimien avulla tutkitaan, miten hanhiyksilöt valitsevat ruokailupaikkoja ja käyttäytyvät, kun niitä karkotetaan pelloilta. Samalla pystytään seuraamaan lintujen kevät- ja syysmuuttoja. Reitit on nyt julkaistu avoimesti kaikkien seurattavaksi lajitietokeskuksen sivuilla.
Tutkijatohtori Wieland Heim Turun yliopistosta kertoo, että ensimmäiset lähetinlinnut palasivat arktisilta pesimäalueiltaan 15.9. alkaen.
– Ne levisivät heti melko laajalle alueelle pitkin Itä-Suomea, Kouvolan seudulta Joensuuhun. Vain kolmasosa tuli takaisin samoille paikoille Kiteelle ja Tohmajärvelle, jossa ne olivat viettäneet aikaa keväällä. Lintuyksilöt eivät siis välttämättä käytä samoja levähdyspaikkoja keväällä ja syksyllä, Heim toteaa.
Viikon päästä ensimmäiset Itä-Suomessa levähtäneet hanhet olivat jo Pohjois-Saksassa. Osa lähettimiä kantavista linnuista on vielä Venäjän puolella alueilla, joilta ei saada paikannustietoja.
GPS-lähettimet kertovat, kuinka kauan linnut viettävät aikaa erilaisilla peltoalueilla. Lähettimien avulla selvitetään myös, kuinka pitkäksi aikaa linnut vaihtavat paikkaa, kun ne on karkotettu pellolta. Tavoitteena on vertailla eri karkotusmenetelmien vaikutuksen kestoa.
– Nyt syksyllä asensimme hanhille 20 lähetintä lisää. Niiden avulla käyttäytymiskokeet voitiin toistaa ja nähdään, onko karkotustilanteessa hanhien käyttäytymisessä eroja kevät- ja syysmuuton välillä, Heim kertoo.
Valkoposkihanhien muutto- ja levähdysreittejä voi seurata kaikille avoimella kartalla
Turun yliopiston osuus tutkimuksessa on GPS-lähettimien laittaminen hanhille ja niistä kertyvän aineiston analysointi. Nyt tutkijat ovat laittaneet julkisesti näkyville lintujen muuttoreittejä lajitietokeskuksen sivuille.
Tällä hetkellä sivustolla näkyvät viime keväänä merkattujen lintujen liikkeet kesän ajalta. Mukana ovat ne yksilöt, jotka olivat tähän mennessä tulleet Suomeen. Venäjän tundralla edelleen olevista linnuista ei ole vielä saatu kesän paikannustietoja, koska niiden lähteminen lähettimistä tarvitsee gsm-verkkoa. Myös syksyllä merkattujen lintujen liikkumiset tulevat näkymään kartalla. Karttatiedot päivitetään maanantaisin ja torstaisin siihen asti, kunnes linnut ovat talvehtimisalueella.
Asiantuntija Tuomas Seimola Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että paikalliset viljelijät ovat olleet kiinnostuneita hanhien reiteistä ja aikatauluista.
– Kyllä se kiinnostaa, mihin omalla pellolla olleet linnut ovat menneet ja tulevatko samat linnut takaisin kuin aiemmin. Eniten viljelijöitä kuitenkin mietityttää, missä vaiheessa muutto on ja kuinka kauan lintuja on pelloilla odotettavissa, Seimola sanoo.
GPS-seuranta on osa Luonnonvarakeskuksen johtamaa Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä -hanketta. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö.
Kuva: valkoposkihanhi_GPS-lähetin Lähetin on pieni rengas linnun kaulan ympärillä. Siinä on aurinkopaneelit, joiden avulla lähetin lataa akkunsa ja saa virtaa paikannustietojen keräämiseen ja lähettämiseen. Valoisaan vuodenaikaan keväällä ja kesällä lähettimet keräsivät paikannuksia kymmenen minuutin välein. Syksyllä ja talvella niitä kerätään harvemmin, koska akut eivät ehdi latautua. Kuva: Toni Laaksonen.
Muuttoreittien seuranta kartalla
Ohje kartan käyttöön:
• sivustolta on ensin valittava linnut, ennen kuin niiden reitit tulevat näkyviin kartalle
• valitse linnut, selaa alas kohtaan valkoposkihanhi ja valitse sen jälkeen kolmimerkkiset yksilöt yksitellen tai useampi kerralla
• saat valittua kaikki linnut yhtä aikaa painamalla sanaa valkoposkihanhi (ei toimi välttämättä mobiililaitteilla)
• kun linnut on valittu, voit laittaa kartan alareunasta käyntiin animaation niiden liikkeistä
• animaation pystyy pysäyttämään mihin kohtaan haluaa. Myös sen aloitus- ja lopetusajankohdan pystyy valitsemaan.
Lisätietoja
Wieland Heim, tutkijatohtori (lähetintutkimuksen kysymykset), +49 172 3657815, wieland.heim@utu.fi
Toni Laaksonen, professori (lähetintutkimuksen kysymykset), 050 421 9784, toni.laaksonen@utu.fi
Tuomas Seimola, asiantuntija, LUKE (lähetinlintujen sijainti ja liikkeet), tuomas.seimola@luke.fi, 029 532 8171
Antti Piironen, Projektitutkija (lähetintekniikka), 029 450 2806, antti.p.piironen@utu.fi
Jukka Forsman, LUKE, tutkimusprofessori (hanhipeltoihin liittyvät kysymykset), 029 5322 395, jukka.forsman@luke.fi
