Asiasana: matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ympäristö ja populaatiotiheys vaikuttavat majavien levinneisyyteen Suomessa (Väitös: FM Riikka Alakoski, 3.9.2021, biologia)

Suomessa amerikanmajava on levittäytynyt tehokkaammin kuin euroopanmajava, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Riikka Alakoski tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan euroopanmajavan ja amerikanmajavan levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja havaitsi, että erot majavien nykyisissä elinympäristöissä voivat eniten selittää sitä, että amerikanmajavan levinneisyysalue on suurempi kuin euroopanmajavan. 
 

Itämeren alainen kallioperä kertoo miljardien vuosien takaisesta mantereiden kehityksestä (Väitös: MSc Evgenia Salin, 20.8.2021, geologia)

Kahden miljardin vuoden takaisessa Pohjois-Euroopassa nykyiset mantereet puuttuivat kokonaan. Pohjoinen ja itäinen Suomi olivat osa pientä mannerta, mutta suurin osa Pohjois-Eurooppaa oli tulivuorisaaria, joita ympäröi hyvin matala meri – ei kuitenkaan Itämeri. Laattatektoniikan myötä nämä osat yhdistyivät kasvattaen asteittain pientä itäistä mannerta Fennoskandian mantereeksi. Väitöstutkimuksessaan MSc Evgenia Salin selvitti Fennoskandian mantereen kehitystä aiemmin tutkimattomista Itämeren alta kerätyistä kallioperänäytteistä.
 

Etelä-Amerikan sademetsistä löytynyt Dolichomitus meii -pistiäinen on kuin lentävä jalokivi: sen vartalo loistaa sähkönsinisenä ja siivet kullankeltaisina

16.06.2021

Loispistiäiset on yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä heikosti. Nyt tutkijat ovat löytäneet tieteelle aiemmin tuntemattomat Dolichomitus meii  ja Polysphincta -loispistiäislajit  Etelä-Amerikasta. Sademetsistä löytyneet uudet lajit hurmaavat väreillään ja jännittävillä elintavoillaan. Turun yliopiston tutkijat ovat kuluvana vuonna kuvanneet tieteelle jo 53 uutta eläinlajia. 

Turun yliopisto perusti rahaston metsäluonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön edistämiseen

22.06.2021

Turun yliopiston perustama Luonto2100-rahasto hankkii lahjoitusvaroilla metsäalueita, joiden avulla tuetaan luonnon monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä ja parannetaan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen Etelä-Suomessa.

Väittelijä kehitti uusia malleja Auringon hiukkassäteilyn arviointiin (Väitös: FM Osku Raukunen, 28.6.2021, fysiikka)

Auringon suurienergiaiset hiukkaset vahingoittavat teknisiä järjestelmiä avaruudessa ja voivat aiheuttaa vakavan säteilyvaaran astronauteille. FM Osku Raukunen tutki pitkien havaintosarjojen avulla Auringon hiukkaspurkausten esiintymistä ja ominaisuuksia, vertaillen erityisesti Auringon kahta viimeisintä aktiivisuusjaksoa. Tutkimuksessa kehitettyjä hiukkassäteilymalleja voidaan hyödyntää avaruuslaitteiden suunnittelussa.

Isotoopeista supermantereisiin – väittelijä mallinsi Etelä-Suomen kallioperän kehitystä (Väitös: FM Jaakko Kara, 23.6.2021, Geologia ja mineralogia)

Etelä-Suomen kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanha ja sen kuoren paksuus on maapallon suurimpia. FM Jaakko Kara tutki väitöskirjassaan kallioperän syntyä ja kehitystä ja loi mallin, joka selittää harvinaisten korkean Nb (niobium) -pitoisten kivien esiintymisen, erittäin paksun kuoren synnyn mekanismin sekä yleisen, vulkaanisen kaarityypin, magmatismin Etelä-Suomen alueella.
 

Väittelijä kehitti uusia keinoja verkossa paikantamiseen (Väitös: FM Anni Hakanen, 18.6.2021, matematiikka)

FM Anni Hakanen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, miten verkkomaisissa rakenteissa useiden kohteiden samanaikaista paikannusta voidaan tehdä etäisyyksien avulla. Hakasen kehittämiä uusia paikannuskeinoja on mahdollista hyödyntää esimerkiksi robottien ohjaamisessa tai tunkeilijoiden jäljittämisessä tietoverkoissa.