Keskiajan Turussa nautittiin ulkomailta tuotuja ruokia – tutkijat analysoivat keskiaikaisen käymälän sisällön
Turun yliopiston tutkijat analysoivat arkeologien löytämän keskiaikaisen käymälän sisällön tutkiakseen 1400–1500-lukujen ihmisten elämää ja ruokavaliota. Yksi kiinnostavimmista löydöistä oli Afrikassa kasvava meleguetapippuri, jota käytettiin mustapippurin ohella ruoan maustamiseen. Tutkimus osoittaa, että Turun keskiaikaisilla asukkailla oli kontakteja ulkomaille ja myös paikallisen luonnonympäristön resursseja hyödynnettiin.
Turussa Vanhan Suurtorin vieressä sijaitsevan Katedraalikoulun alueella tehtiin Turun museokeskuksen johdolla arkeologisia kaivauksia vuosina 2014–2015. Yksi arkeologien erikoisimmista löydöistä oli nelisivuinen, hirsistä rakennettu yksinkertainen käymälä. Käymälä on ollut käytössä ajanjaksolla 1450–1520.
– Käymälän sisältö tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia keskiaikaisten ihmisten elämää ja ruokavaliota tarkemmin. Tutkimukseen osallistui kasvi-, hyönteis-, sammal-, siitepöly- ja luututkimukseen erikoistuneita tutkijoita Turun yliopistosta tavoitteenaan selvittää niin keskiajan elämää kuin luonnonympäristöä, kertoo kasvihistorian tutkija Mia Lempiäinen-Avci.
Lukemattomat käymälästä löytyneet viljojen jyvät sekä marjojen ja hedelmien siemenet kertovat ravinnosta, jota ihmiset ovat keskiajalla syöneet.
– Ruokavaliosta kertovat myös pienet kalan luut, joita käymälästä löytyi erityisen runsaasti. Ne ovat päätyneet käymälään kuljettuaan ensin ihmisten suoliston läpi, toteaa eläinluututkija Auli Bläuer.
Keskiaikaisen käymälän vieressä on ollut piha-alue tai pihatto, jota on käytetty jätetunkiona vuosina 1350–1450 ennen varsinaisen käymälän rakentamista. Tämän alueen tutkimuksissa löytyi harvinainen erikoisuus: Afrikassa kasvava meleguetapippuri.
– Tätä ”eksoottista paratiisin jyvää” käytettiin mustapippurin ohella ruoan maustamiseen. Meleguetapippuri on ollut harvinainen Euroopassa ja Suomessa löytö on ainoa laatuaan, kertoo Lempiäinen-Avci.
Käymälään heitetyt sammalet ovat saattaneet toimia WC-paperina
Tutkijat totesivat, että käymälään on heitetty myös kotitalousjätettä ruuanvalmistuksen jäljiltä, kuten esimerkiksi nautaeläinten luita. Käymälän täytteiden joukosta paljastui muutakin kuin ruokajätettä, kuten esimerkiksi puinen kiulu, joka sisälsi satoja hirssin, ahomansikoiden, variksenmarjojen, hillan, vadelmien sekä viikunoiden, mustikoiden ja viinirypäleiden siemeniä.
– Jostakin syystä käymälään on heitetty myös kissanpentu ja kana, jotka löytyivät täytteestä yhdessä korpin kallon kanssa, Bläuer kertoo.
Käymälään oli päätynyt myös sammalia, jotka voisivat lajiston perusteella olla peräisin Turkua ympäröivistä metsistä ja soilta.
– Sammalien käyttötarkoitusta on vaikea varmuudella selvittää, mutta niitä lienee käytetty esimerkiksi WC-paperin korvikkeena ja sideaineena. Käymälään on talousjätteiden mukana voinut päätyä myös esimerkiksi pakkausmateriaalina, säilytyksessä ja kuivikkeena käytettyjä sammalia, sanoo biodiversiteettiyksikön tutkija Sanna Huttunen.
Käymälän kerrostumista löytyneet rukiin, ohran ja vehnän siitepölyt viittaavat peltoihin, joita tiedetään arkeologistenkin tutkimusten perusteella olleen Tuomiokirkon edustalla keskiajalla. Hyönteisten ja niveljalkaisten jäänteet taas osoittavat ympäristön olleen kostea – siellä on paikoitellen ollut jopa seisovaa vettä, jossa eläimet ovat viihtyneet.
– Katedraalikoulun tutkimus on toinen Turussa tehty arkeologinen tutkimus, jossa mukaan otettiin myös niveljalkaisfossiilit, eli ötökkäfossiilit. Runsaimpia ötökkäfossiileja olivat kovakuoriaisten peitinsiivet sekä alle millin kokoiset sammalpunkit. Etenkin sammalpunkit olivat säilyneet lähes kokonaisina, sanoo Riikka Elo, joka on yksi harvoista sammalpunkkitutkijoista maailmassa.
– Siitepölyt, sammalet ja hyönteiset, jotka ovat säilyneet keskiaikaisessa maaperässä erinomaisesti, kertovat menneisyyden ympäristöstä, toteaa siitepölytutkija Teija Alenius.
Turun biologisessa museossa on hiljattain avautunut Kappas kakkaa -näyttely, jossa Mia Lempiäinen-Avci on mukana kertomassa videolla omasta tutkimuksestaan. Näyttelyssä tutkimuksestaan kertovat myös dosentti, yliopistonlehtori Eero Vesterinen ja professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta. Näyttely on avoinna 20.11.2022 asti.
Kuvia medialle:
Mediat voivat hyödyntää vapaasti oheisia kuvia aiheeseen liittyvässä uutisoinnissaan. Mainitsethan kuvaajan nimen kuvan julkaisun yhteydessä.
Kuvateksti: Biodiversiteettiyksikön museoamanuenssi Ritva Penttinen (eläkkeellä) ja FT Riikka Elo katsomassa Katedraalikoulun lattian alta löytynyttä puurakennetta kaivausten ollessa käynnissä vuonna 2015. Kuva: Mia Lempiäinen-Avci.
Kuvateksti: Euroopassakin harvinainen meleguetapippuri eli paratiisin jyvä, jota käytettiin mustapippurin ohella mausteena. Löytö on Suomessa ainoa laatuaan. Kuva: Mia Lempiäinen-Avci.
