Turun yliopiston perustama Luonto2100-rahasto hankkii lahjoitusvaroilla metsäalueita, joiden avulla tuetaan luonnon monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä ja parannetaan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen Etelä-Suomessa.
Monet vanhojen metsien lajit ovat vaikeuksissa, koska vanhaa metsää on vähän ja se on hajallaan pienissä sirpaleissa. Vanhojen metsien suojelua tekevät monet julkiset ja yksityiset tahot.
Sen sijaan Suomesta puuttuvat toimijat ja mekanismit nuorten metsien suojeluun. Luonto2100-rahaston ajatus on täyttää tätä aukkoa ja hankkia suojelualueiden läheltä nuorempaa metsää, jonka annetaan kehittyä vanhaksi.
– Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on tärkeä osa Turun yliopiston strategiaa. Vanhaa metsää tulee lisää vain ajan kanssa, mutta nyt voidaan jo tehdä valintoja siitä, minne vanhoja metsiä annetaan kasvaa. Toimintamme tähtää vuoteen 2100 ja siitä eteenpäin, eli säilytämme luontoalueita tulevien sukupolvien nähtäväksi, sanoo Turun yliopiston rehtori Jukka Kola.
Uhanalaisen lajiston elvyttäminen edellyttää laajempia suojelualueita
Toiminnalla tulee kuitenkin olemaan näkyviä luontovaikutuksia jo aikaisemmin. Vaikka lopullinen tavoite on suojeltu vanha metsä, voidaan siellä tehdä monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä jo metsän kasvun alkuvaiheessa.
Tällaisia ovat esimerkiksi sekapuuston ja eri-ikäisyyden suosiminen. Myös pysyvää hiilen sidontaa voidaan edistää tutkimuksen suosittelemilla keinoilla.
– Etelä-Suomen metsien uhanalaisen lajiston säilyttäminen ja elvyttäminen vaativat nykyistä laajempia ja kytkeytyneempiä suojelualueita, jotka toimivat myös hiilivarastoina ja -nieluina ilmastonmuutoksen hillinnässä, toteaa vararehtori Mika Hannula, joka toimii Turun yliopiston kestävän kehityksen ohjausryhmän puheenjohtajana.
Tärkeässä roolissa Luonto2100-rahaston toiminnassa on myös metsien retkeily- ja muun virkistyskäytön lisääminen, joka voidaan nyt huomioida jo varhaisessa vaiheessa. Uudet alueet esimerkiksi kansallispuistojen tuntumasta antavat nopeasti uusia mahdollisuuksia retkeilyreittien suunnitteluun. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat voimakkaassa kasvussa ja tarve retkeilymahdollisuuksien lisäämiselle on ilmeinen.
Rahaston toiminta tukee erittäin hyvin Turun yliopiston koulutusta ja tutkimusta.
– Teoriaopintojen lisäksi eri alojen opiskelijoille voidaan nyt antaa konkreettisia projektitöitä, joilla voi olla käytännön vaikutusta. Opiskelijoille voidaan esimerkiksi antaa tehtäväksi selvittää, mistä alueita kannattaisi tutkimustietoon perustuen hankkia, tai mitä jollekin alueelle kannattaisi tehdä monimuotoisuuden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien optimoimiseksi, ekologian professori Toni Laaksonen ja maantieteen professori Jukka Käyhkö kertovat.
Opiskelijoiden parhaat suunnitelmat voidaan toteuttaa, jolloin opiskelijat pääsevät harjoittelemaan myös suojelutyön käytännön vaiheita. Parhaimmillaan tästä voi kehittyä oppilaitosten välistä yhteistyötä, jossa eri alojen opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat projekteja yhdessä.
Luonto2100-rahaston metsien hankinta perustuu vapaaehtoiseen ja markkinahintaiseen metsäkauppaan. Rahasto toimii erilliskatteisena rahastona Turun yliopistosäätiön alaisuudessa. Hankintapäätökset tekee yliopistosäätiön hallitus rahaston hoitokunnan valmistelun ja esitysten pohjalta.
Luonto2100-rahasto ei ota kantaa metsätalouteen, eikä se ole metsäpoliittinen toimija. Se ei myöskään kilpaile muiden metsien suojelun toimijoiden kanssa. Keskittymällä nuoriin metsiin rahasto tarjoaa asiasta kiinnostuneille uuden vaikuttamisen vaihtoehdon nykyisiä toimintamalleja täydentämään.
