Loispistiäiset on yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä heikosti. Nyt tutkijat ovat löytäneet tieteelle aiemmin tuntemattomat Dolichomitus meii ja Polysphincta -loispistiäislajit Etelä-Amerikasta. Sademetsistä löytyneet uudet lajit hurmaavat väreillään ja jännittävillä elintavoillaan. Turun yliopiston tutkijat ovat kuluvana vuonna kuvanneet tieteelle jo 53 uutta eläinlajia.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat selvittävät hyönteisten monimuotoisuutta erityisesti Amazoniassa ja Afrikassa. Tutkimusten aikana on löytynyt satoja tieteelle tuntemattomia lajeja. Monet niistä ovat kooltaan, ulkomuodoltaan tai elintavoiltaan jännittäviä.
– Löytämämme lajit osoittavat, kuinka upeita yllätyksiä maapallon sademetsät kätkevät sisäänsä. Vasta löytyneestä Dolichomitus meii -lajista tekee erityisen mielenkiintoisen sen suuri koko ja erikoinen väritys. Lajin vartalo näyttää nopeasti katsottuna mustalta, mutta välkehtii valossa sähkönsinisenä. Lisäksi lajin siivet ovat kullankeltaiset. Voisi siis sanoa, että se on oikea lentävä jalokivi, kertoo sekä Brasilian INPA-tutkimuslaitoksessa että Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä työskennellyt tutkijatohtori Diego Pádua.
Dolichomitus-loispistiäiset loisivat syvällä puussa elävillä hyönteistoukilla. Ne munivat hyönteistoukkien pinnalle yhden munan, josta kuoriutuva loispistiäistoukka käyttää isäntätoukan ravintonaan.
– Dolichomitus meii -pistiäisen munanasetin on valtavan pitkä. Se työntää munanasettimen puussa oleviin koloihin ja yrittää löytää puun sisältä isäntätoukkia. Lajin räikeä väritys suojelee lajia esimerkiksi hyönteissyöjälinnuilta. Ne eivät uskalla napata puunrungolla seisovaa pistiäistä, koska ne luulevat sen maistuvan pahalta tai olevan vaarallinen, Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi kertoo.
Polysphincta-loispistiäiset manipuloivat isäntähämähäkin käyttäytymistä
Dolichomitus meii -lajin rinnalla tutkijat julkaisivat samanaikaisesti toisen tieteellisen artikkelin, joka sekin käsittelee eteläamerikkalaisia pistiäislajeja. Artikkelissa kuvattiin tieteelle yhteensä seitsemän uutta Polysphincta-suvun pistiäislajia.
Tutkijoiden löytämät Polysphincta-loispistiäiset loisivat hämähäkeillä. Naaras hyökkää verkossa olevan hämähäkkiyksilön kimppuun ja lamauttaa sen myrkkypistoksella. Tämän jälkeen pistiäinen munii hämähäkin pinnalle yhden munan, josta kuoriutuu toukka. Loispistiäistoukka syö hämähäkin vähitellen ja koteloituu.
– Hämähäkeillä loisivat pistiäislajit ovat hurjan mielenkiintoisia, koska niistä useat kykenevät manipuloimaan isäntänä toimivan hämähäkin käyttäytymistä. Ne pystyvät muuttamaan hämähäkin verkonkudontaa siten, että hämähäkki ei ennen kuolemaansa kudokaan normaalia pyyntiverkkoa. Sen sijaan se kutoo turvallisen koteloitumispaikan loispistiäistoukalle, Sääksjärvi kertoo.
Turun yliopiston tutkijat löytäneet jo 53 uutta eläinlajia kuluvana vuonna
Uudet lajit löytyvät usein laajan kansainvälisen yhteistyön kautta. Se näkyy myös nyt julkaistuissa uusissa tutkimuksissa.
– Esimerkiksi Dolichomitus meii -laji löytyi kuuden tutkijan yhteistyönä. Nämä tutkijat edustavat myös kuutta eri valtiota, Ilari E. Sääksjärvi innostuu.
Työ tuntemattoman luonnon monimuotoisuuden selvittämiseksi jatkuu Turun yliopistossa innokkaasti ja luvassa on mielenkiintoisia uusia lajijulkistuksia.
– Laskin juuri, että Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat vuoden 2021 aikana julkaisseet jo 53 tieteelle uutta eläinlajia eri puolilta maapalloa – ja vuosi on vasta puolivälissä, Sääksjärvi kertoo.
Tutkimusryhmän tulokset julkaistiin alkukesällä Biodiversity Data Journal- ja ZooKeys-tiedesarjoissa.
