Lapsen immuunijärjestelmän kehityksestä tiedetään jo jonkin verran, mutta kokonaiskuva on vielä puutteellinen. INITIALISE-tutkimusprojekti aikoo selvittää, kuinka ihmisen puolustusjärjestelmä rakentuu ennen syntymää ja pian sen jälkeen. Projektin tutkijat kokoontuivat 24.-26. 4. 2023 Turun yliopistossa aloituskokoukseensa ja ensimmäiseen symposiumiinsa.
Lippulaivojen kannanotto tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitukseen
Vuosittainen BioCity Symposium järjestetään tänä vuonna 24.–25.8.2023 otsikolla Sculpting tissues – Cells matrix and forces. Tapahtuma järjestetään Mauno Koivisto -keskuksessa, BioCity-rakennuksessa. Rekisteröityminen symposiumiin on auki perjantaihin 11.8.2023 asti.
Viruksen aiheuttamaa akuuttia keuhkovauriota sairastavalle potilaalle ei pitäisi hoidon alkuvaiheessa antaa kortikosteroideja, koska ne estävät interferonin toiminnan. Interferoni on välttämätön taistelussa virusta vastaan. Osaa potilaista suojaa kuitenkin geenimuunnos, jonka takia kortisonin interferonille aiheuttamat haitat jäävät vähäiseksi.
Turun yliopiston InFLAMES-lippulaivan tutkijat ovat olleet mukana selvittämässä, miten niin sanotut uusioimusolmukkeet voivat auttaa immuunipuolustusta löytämään syöpäkudoksen ja tuhoamaan sen. Löydös on osa laajaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, jonka tulokset julkaistiin arvostetussa Cancer Cell -tiedelehdessä.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkimusryhmät ovat havainneet, että syöpäsolujen sormimaiset ulokkeet auttavat muodostamaan rintasyöpäkasvaimen ympärille biologisen esteen ja siten estävät paikallisen rintasyövän leviämistä elimistöön.
Professori Tero Aittokallio on kutsuttu InFLAMES-lippulaivan vierailevaksi professoriksi. Hän pitää ensimmäisen InFLAMES-luentonsa 28. lokakuuta .
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on valinnut Turun Immunologiakeskuksen huippuosaamisyksiköksi. Immunologiakeskus on päässyt myös Turun yliopiston tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Keskus perustettiin vuoden 2021 lopussa.
FM Marika Runsalan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kuvaillaan solurakennetta, joka saattaa edesauttaa nopean immuunipuolustuksen saavuttamisessa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös proteiineja, jotka saattavat säädellä imusolujen toimintatehokkuutta. Tutkimustulokset antavat uutta tietoa puolustussolujen toiminnasta ja tulokset voivat auttaa tulevaisuudessa myös ymmärtämään muun muassa allergioita ja autoimmuunisairauksia aiempaa paremmin.
Uusi löytö PAP-keuhkosairauden syistä saattaa tarjota ratkaisumalleja myös ylipainon ja sydänsairauksien hoitoihin. InFLAMES-professori Alexander Mildner ryhmineen paikallisti geenivirheen, jonka takia keuhkorakkulat eivät puhdistu PAP-sairaudessa siten kuin pitäisi.