Lapsen immuunijärjestelmän kehityksestä tiedetään jo jonkin verran, mutta kokonaiskuva on vielä puutteellinen. INITIALISE-tutkimusprojekti aikoo selvittää, kuinka ihmisen puolustusjärjestelmä rakentuu ennen syntymää ja pian sen jälkeen. Projektin tutkijat kokoontuivat 24.-26. 4. 2023 Turun yliopistossa aloituskokoukseensa ja ensimmäiseen symposiumiinsa.
Professori Alexandra Zhernakova Groningenin yliopistosta puhui symposiumissa puolustusjärjestelmälle keskeisen suolistomikrobiston kehityksestä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Hän korosti, että mitä paremmin kehityskulku tunnetaan, sitä suuremmat mahdollisuudet siihen on vaikuttaa.
Vaikuttamismahdollisuuksia etsitään, koska INITIALISE-tutkijoita yhdistää näkemys, jonka mukaan varhaisen immuunijärjestelmän kehitys on yhteydessä allergioiden, astman ja autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, riskeihin.
–Tarvitsemme vielä paljon tutkimusta, ennen kuin voimme sanoa, kuinka lapsen suoliston mikrobisto kehittyy ja välittyvätkö jotkut sairaudet sen kautta, Zhernakova totesi.
Jos tietynlainen suolistomikrobisto aiheuttaisi lapselle myöhemmin elämässä terveysongelmia, hyvä uutinen olisi se, että muokkaamalla mikrobistoa sairauksia voitaisiin välttää.
– Vauvan suolistomikrobiston kehitys on ensimmäisen elinvuoden aikana hyvin dynaamista ja siihen vaikuttavat lukuisat asiat, kuten äidin mikrobit, se saako lapsi rintamaitoa vai ei, muu ravinto ja ympäristö. Lapsen mikrobisto on erilainen kuin äidillä ja se vaihtelee myös lapsesta toiseen, jokaisella lapsella on omansalainen suoliston mikrobist, Zhernakova kertoi.
Vanhemmille, jotka haluavat lapselleen hyvän alun suolistomikrobien puolesta, Zhernakovan ohje on syödä monipuolisesti, suosia rintaruokintaa ja noudattaa yleensä terveellisiä elämätapoja, joihin ei kuulu esimerkiksi tupakointi.
Tyypin 1 diabeteksella on monta muotoa
Autoimmuunisairaudet aiheuttaa liian voimakkaasti toimiva immuunijärjestelmä. Tyypin 1 diabetes kuuluu tähän ryhmään ja se on erityisesti lasten ja nuorten sairaus. Jokin on siten häirinnyt puolustusjärjestelmän kehitystä jo hyvin varhain.
Professori Mikael Knip Helsingin yliopistosta totesi INITIALISE-symposiumissa, että tyypin 1 diabeteksen aiheuttajiksi epäiltyjen lista on pysynyt pitkään samana. Syyllisiksi on arveltu muun muassa ravitsemusta, virustulehduksia, lehmänmaitoa, lihavuutta ja liian hygieenistä kasvuympäristöä. Käsitys itse taudista on sen sijaan tarkentunut.
– Tyypin 1 diabeteksessa on erilaisia tautimuotoja. Todennäköistä on, että sillä on myös erilaisia vaikuttajia, joiden takia sairastutaan. Olisi tärkeää, että oppisimme tunnistamaan ne tekijät, jotka johtavat esimerkiksi GAD-vasta-aineen ilmaantumiseen ja lapsen sairastumiseen. GAD on merkkiaine, joka kertoo, että tautiprosessi on lähtenyt käyntiin. Jos verenkiertoon ilmaantuu joku muu vasta-aine, taudin on sysännyt liikkeelle joku muu tekijä, Knip valotti.
INITIALISEssa aiotaan tutkia myös muun muassa ympäristön kemikaalien vaikutusta immuunijärjestelmään. Lapsi kohtaa ympäristönsä kemikaalit ja vaiheessa, jossa hänen puolustusjärjestelmänsä on vasta kehittymässä. Tällä saattaa olla merkitystä lapsen terveydelle läpi elämän.
Eurooppalainen yhteisponnistus, johto Turussa
INITIALISE-hankkeeseen (Inflammation in human early life; targeting impacts on life-course health) osallistuu yksi yhdysvaltalainen ja yhdeksän eurooppalaista yliopistoa. Projektia johtaa Turun yliopisto ja sitä koordinoi professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Matej Orešič.
Hankkeen päätutkijoita ovat myös InFLAMES-ryhmänjohtaja ja Turun Biotiedekeskuksen johtaja professori Riitta Lahesmaa sekä professori Hasse Karlsson FinnBrain-tutkimusohjelmasta.
Turun yliopiston ohella INITIALISEssa ovat mukana Örebron yliopisto (Ruotsi), Napolin Federico II yliopisto (Italia), Karoliininen Instituutti (Ruotsi), Groningenin yliopiston lääketieteellinen keskus (Alankomaat), Linköpingin yliopisto (Ruotsi), Helsingin yliopisto, Floridan yliopisto (Yhdysvallat), Espanjan kansallinen tutkimusneuvosto sekä Aberdeenin yliopisto (Skotlanti).
Tutkimusyhteistyön mahdollistaa Horisontti Eurooppa-ohjelma, joka myönsi projektille vuoden 2023 alussa lähes seitsemän miljoonan euron rahoituksen.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.