Asiasana: INVEST

Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren.  Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.

Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykkääntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia, selviää Turun yliopiston tekemästä Valmistuitko koronakeväänä? –kyselyn tuloksista. Muuttuneet valintakoeprosessit sekä etänä järjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret jäivät myös ilman kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työpaikkaa. Eniten vaikeuksia kokivat jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret, joista moni kertoi kaipaavansa tukea opiskelu- tai työpaikan löytämiseen.

Syys-joulukuussa syntyneillä lapsilla oli suurempi riski joutua kiusatuiksi kuin alkuvuodesta syntyneillä ikätovereilla. Vastaavasti saman ikäluokan vanhimmat, tammi-huhtikuussa syntyneet olivat nuorempia useammin kiusaajia, osoitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus.

Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori, lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen perustaja ja johtaja André Sourander on saanut TYKS-säätiön palkinnon ansioistaan lasten mielenterveyshäiriöiden uraauurtavan ja menestyksekkään tutkimuksen parissa.

Helsingin perheneuvola ja Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ryhtyivät tutkimusyhteistyöhön lapsen käyttäytymisen vaikeuksien hoidossa. Uudessa tutkimuksessa selvitetään, miten netin ja puhelimen välityksellä toteutettu Voimaperheet-vanhempainohjaus toimii perheneuvolan varhaisen tuen asiakkailla.

Koronakriisi vaikuttaa monin eri tavoin lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja kouluttautumiseen. On todennäköistä, että useimmilla lapsilla koronakriisin pitkäaikaiset, aikuisuuteen saakka ulottuvat haitat liittyvät lapsiperheisiin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia on kuitenkin mahdollista minimoida. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä.

Koronaepidemian vaikutusta peruskoululaisten oppimiseen ja hyvinvointiin selvitettiin toukokuun alussa. Tulosten mukaan oppilaat ovat pääosin kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikan ja vieraiden kielten opiskelussa. Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti.

Koulujen avautuminen tällä viikolla aiheuttaa huolta osassa perheitä. Vanhemmat saattavat miettiä, kasvaako perheen sairastumisriski tai pelottaako lasta mennä kouluun pandemian takia. Myös kavereiden ja opettajan tapaaminen tai koulutyöstä suoriutuminen pitkän etätyöskentelyjakson jälkeen saattaa jännittää tai pelottaa lasta. Kaikki tämä on luonnollista. Aikuinen voi kuitenkin helpottaa lapsen oloa ja auttaa häntä tulemaan huolten kanssa toimeen kuormittavissa muutostilanteissa. On tärkeää, että vanhemmalla on työkaluja itsensä rauhoittamiseen ja lapsen tukemiseen.

Tiedepaneeli tukee pääministeri Sanna Marinin asettaman koronakriisin jälkihoidon toimenpiteitä valmistelevan ryhmän työtä.

Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus avaa internetsivuston vanhemmille, joiden lapsilla ilmenee ahdistus- tai pelko-oireita koronaepidemian aikana. Voimaperheet: Yhdessä selviydytään -sivustolle on koottu tietoa ahdistuneisuudesta, neuvoja hankalien tunteiden läpikäymiseen sekä yksinkertaisia harjoituksia, joilla helpottaa vanhemman omaa ja lapsen ahdistusta. Sivuston ovat toteuttaneet kokeneet digihoidon tutkijat.