Turun yliopiston tutkimus selvitti KiVa Koulu -hankkeen vaikutuksia lasten ja nuorten empatiaan. Tulokset osoittivat KiVa-ohjelman lisäävän empatiaa kiusattuja kohtaan.
Tutkimusaineisto vuodelta 2007-2009 käsitti yli 15 000 lasta ja nuorta 140 koulussa. Osallistujat jakautuivat 399 luokan kontrolliryhmään ja 462 interventioluokkaan.
Aineisto perustuu oppilaiden omiin vastauksiin, joita kartoitettiin kahdesti. Oppilaille esitettiin väittämiä heidän omista tuntemuksistaan suhteessa kiusatun tuntemuksiin ja reaktioon. Oppilaat pisteyttivät väittämät sen perusteella, kuinka samaa tai eri mieltä he olivat. Kertojen välillä oli vuosi, jonka aikana KiVa-ohjelma oli käytössä yhdeksän kuukauden ajan.
Tulokset osoittivat KiVa-ohjelman vaikuttavan positiivisella tavalla affektiiviseen empatiaan. Affektiivisella empatialla tarkoitetaan kanssatuntemista ja esimerkiksi kiusatun kokeman surun tuntemista. Kognitiivisessa empatiassa puolestaan ymmärretään toisen tuntemuksia, vaikka kokemus ei välttämättä aiheuta havaitsijassa samaa tunnetta. Kognitiivisen empatian ei havaittu lisääntyneen.
- Tiedämme, että affektiivinen empatia on näistä se, joka ennustaa kielteisesti kiusaamiskäyttäytymistä. Mielenkiintoista on se, että voidaan vaikuttaa yhteen osa-alueeseen vaikuttamatta kuitenkaan toiseen, sanoo psykologian professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta.
Empatian lähtötaso ei vaikuttanut ohjelman aiheuttamaan efektiin. Vähäisellä empatialla on yhteys kiusaavaan käyttäytymiseen. Paljon empatiaa tuntevat puolestaan todennäköisemmin puolustavat ja tukevat kiusattuja, eivätkä liity mukaan kiusaamiseen.
Monet kiusaamisen ehkäisemiseen pyrkivät interventiot pyrkivätkin parantamaan oppilaiden empatiataitoja. KiVa-ohjelmassa hyödynnetään muun muassa lyhyitä videoita, joissa nyt jo aikuiset kiusatut muistelevat kouluaikaansa ja kiusaamisen aiheuttamia tuntemuksia. Lisäksi on käytetty virtuaalipeliä ja muita harjoituksia, joita tehdään KiVa-oppitunnilla.
Tällä hetkellä kehitteillä on myös uusi virtuaalitodellisuutta hyödyntävä harjoite, jossa kiusatun asemaan voidaan asettua VR-lasien avulla.
- Ajatuksena on, voitaisiinko tällaisella keinolla auttaa ymmärtämään ja herättää empatiaa, kun tilanteet koetaan kiusatun näkökulmasta. Teimme lapsinäyttelijöiden kanssa ennen korona-aikaa ensimmäiset versiot, joita on nyt jatkokehitetty. Toiveissa olisi päästä kuvaamaan uudet versiot heti pandemiatilanteen salliessa. Sunnitteilla on myös tutkimus mittaamaan tämän vaikuttavuutta, kertoo Salmivalli.
