Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa selvitetään raskausajan masennuksen yleisyyttä sekä internetin ja puhelimen välityksellä tarjottavan ohjelman tehoa raskaudenaikaisen masennuksen hoidossa ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyssä. Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja suomalaisten kuntien yhteistyönä.
Tutkimuksen kuluessa sadoille suomalaisäideille eri puolilla maata tarjotaan tutkittujen hoitomenetelmien mukaista apua raskausajan masennusoireisiin. Puolet äideistä saa odotusaikana kognitiivis-behavioraaliseen hoitomalliin perustuvan ohjelman ja puolet digitaalisen tietopaketin masennuksesta.
- Tavoitteemme on kehittää valtakunnallisesti neuvolajärjestelmään soveltuva tukimuoto raskaudenaikaisen masennuksen hoitoon, sanoo lastenpsykiatrian professori André Sourander.
Ensimmäiset odottavat äidit saavat kutsun tutkimukseen maalis-huhtikuun vaihteessa Espoon, Turun ja Uudenkaupungin neuvoloissa. Myöhemmin tänä vuonna tutkimus laajenee myös useimpien muiden Varsinais-Suomen kuntien sekä Pohjois-Karjalan neuvoloihin.
Raskaudenaikainen masennusoireilu jää usein huomaamatta
Jopa 15 prosenttia raskaana olevista naisista kokee itsensä masentuneeksi. Perinteisesti äitien masennusta hoidetaan kuitenkin vasta synnytyksen jälkeen.
- Tiedämme, että raskaudenaikaisella masennuksella on vahva yhteys synnytyksenjälkeiseen masennukseen. Masennus vaikuttaa muun muassa äidin jaksamiseen sekä äidin ja vauvan kiintymyssuhteen kehittymiseen, joten varhainen puuttuminen on perusteltua, Sourander sanoo. - Äidin masennus voi vaikuttaa suoraan myös sikiön aivojen kehitykseen ja altistaa siitä syystä jälkeläisen myöhemmille kehityksellisille ongelmille, hän jatkaa.
Äidin pitkittynyt masennus on yhteydessä esimerkiksi lapsen myöhempään sosiaalisten, kognitiivisten ja tunnetaitojen kehitykseen. Lisäksi se heikentää vanhempien elämänlaatua ja lisää itsetuhoisuuden sekä päihteidenkäytön riskiä.
Merkittävä osa äideistä ei kuitenkaan hae tai saa apua raskausajan masennusoireisiin.
- Raskaus muuttaa elämää monin tavoin, jolloin masennusoireilu jää helposti tunnistamatta. Raskausaikana oireiluun voi olla myös vaikeampi hakea apua. Äiti voi tuntea oireistaan syyllisyyttä tai häpeää, kertoo tutkimuskoordinaatori, psykoterapeutti Terja Ristkari.
- Raskausaikana oireiluun tulisi puuttua mahdollisimman nopeasti. Tarvitsemme näyttöön perustuvaa hoitoa, johon on helppo päästä, Ristkari jatkaa.
Neuvola mahdollistaa väestöseulontaan perustuvan hoidon kehittämisen
Raskaudenaikaisen masennuksen varhainen väestötason seulonta ja perustason hoito on Suomessa ainutlaatuisella tavalla mahdollista, koska neuvola tavoittaa jokaisen odottavan äidin. Digitaalisesti tarjottavasta hoidosta on tullut teknologian kehittymisen myötä mielekäs vaihtoehto kasvokkain tapahtuvalle hoidolle, ja etenkin pandemiatilanteessa haluttu vaihtoehto.
Digitaalisen hoidon etuna pidetään kustannusvaikuttavuuden ja ajan säästön lisäksi hoidon hyvää saatavuutta ja saavutettavuutta. Etämenetelmien avulla hoito voidaan toteuttaa tutussa arkiympäristössä äidin omat voimavarat huomioiden.
Tutkimus toteutetaan osana eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan lippulaiva INVESTiä. Tutkimus on osa Voimaperheet-tutkimuskokonaisuutta, joka on kehittänyt useita näyttöön perustuvia digitaalisia ohjelmia lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Ohjelmat on kehitetty kansanterveydellisesti merkittävien mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon ja ajoitettu kehityksellisesti tärkeisiin siirtymävaiheisiin.
