Weisell-säätiö on myöntänyt rahoitusta Turun yliopistossa toteutettavalle ihmisten ja Itämerellä elävien pyöriäisten välistä suhdetta käsittelevälle hankkeelle vuosille 2022–2023. Poikkitieteellisessä hankkeessa kerätään tietoa ihmisten ja pyöriäisten jaetusta menneisyydestä 1800-luvulta nykyaikaan.
Metsähallituksen koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa Rannikko-LIFE-hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöverkostoja, joissa elää paljon uhanalaisia eliölajeja. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Åbo Akademin tutkijat selvittivät hankkeessa Saaristomeren harjusaarten ja perinneympäristöjen hyönteis- ja hämähäkkilajistojen monimuotoisuutta. Kenttätöiden aikana tutkijat löysivät saarilta esimerkiksi 11 hyönteislajia, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta.
Luonnon monimuotoisuus tunnetaan huonosti ja valtaosa maailman eliölajeista on yhä löytymättä. Samanaikaisesti luontokato etenee kiihtyvällä nopeudella. Uusimpien arvioiden mukaan jopa miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ihmistoiminnan seurauksena. Lajien löytyminen ja nimeäminen ovat ensimmäisiä askelia niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvasivat vuoden 2021 aikana tieteelle 4 aiemmin tuntematonta eläinsukua ja 81 lajia. Ne löytyivät kahdentoista valtion alueilta.
Biodiversiteetti eli elonkirjo on välttämätöntä paitsi luonnon itsensä myös ihmisten hyvinvoinnille. Elonkirjo kuitenkin ehtyy kiihtyvällä nopeudella. Lajien lisäksi uhan alla ovat lopulta myös yhteiskuntamme talous, terveys ja turvallisuus. Tähän teemaan etsii ratkaisuja Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön johtama Biodiversity-respectful Leadership -hanke (BIODIFUL), joka sai 4,2 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Kasvikunnan kemiallinen kehitys on kasvattanut luonnon monimuotoisuutta miljoonien vuosien ajan. Mutta millainen on luonnon kemiallisen monimuotoisuuden tila nyt, tai sen tulevaisuus? Mihin suuntaan puolustusyhdisteiden ja potentiaalisten lääkeaineiden kehitys kulkee kasvikunnassa? Turun yliopiston tutkijat ovat analysoineet tuhansien kasvilajien kemiallisen koostumuksen aiempaa tarkemmin. Yleisölle tuloksia avataan uudessa videosarjassa sekä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan uusissa kasvikylteissä.
Turun yliopiston perustama Luonto2100-rahasto hankkii lahjoitusvaroilla metsäalueita, joiden avulla tuetaan luonnon monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä ja parannetaan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen Etelä-Suomessa.
Tutkijat Ritva Penttinen ja Maija Lamppu kertovat punkeista lapsille järjestettävässä punkkitapahtumassa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 10.6.. Kello 15.00 alkavassa ulkoilmatilaisuudessa voi kurkistaa mikroskoopilla lähemmin punkkien kauneuteen.
Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmän (Conservation of Arctic Flora and Fauna, CAFF) kaksivuotinen Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa toukokuussa 2021. Puheenjohtajana aloittaa ympäristöekologian dosentti, FT Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä ja Luonnonvarakeskuksesta.
Vastajulkaistu teos Hyönteisiä Suomen luonnossa pureutuu muutoksen kourissa olevaan hyönteismaailmaan. Teoksessa esitellään niin uusimpia tulokas- ja vieraslajejamme, kuin myös taantuneita hyönteisharvinaisuuksia. Taskukokoinen kirja sopii kaikille luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneille.
Tapani Hopkins keräsi väitöstutkimuksessaan noin 100 000 loispistiäisen aineiston Ugandan trooppisesta metsästä. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että trooppisessa Afrikassa elää monimuotoinen ja yhä tuntematon pistiäislajisto. Väitöstilaisuus Ugandan porapistiäisten lajistosta, elintavoista ja lajimäärän vertautuvuudesta Amazoniaan järjestetään etäyhteyksin. Yleisökysymykset ovat tervetulleita ja niitä käsitellään tilaisuuden jälkeen.