Asiasana: biodiversiteetti

Lauantaina 27.8.2022 vietetään jo kymmenettä Suomen luonnon päivää, jonka tavoite on juhlistaa suomalaista luontoa. Samalla tulee kuluneeksi kymmenen  vuotta siitä, kun käynnistettiin Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma, jonka tavoite oli pysäyttää luonnon köyhtyminen.  Luonto köyhtyy kuitenkin yhä – esimerkiksi linnuista uhattuna on joka kolmas, kaikista lajeista joka yhdeksäs. Suomen luonto tarvitsee puolustusvoimat.

Turun, Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Åbo Akademin yhteinen sopimus biodiversiteettiopintojen verkostomaisesta yhteistyöstä on valmistunut, ja opintotarjonta avattu. Biodiversiteettikoulutusverkostossa on nyt tarjolla useita biodiversiteettiosaamista syventäviä kursseja myös Turun yliopiston opiskelijoille.

Turun ja Helsingin yliopistojen ekologit ovat havainneet, että haitallista vieraslajia supikoiraa esiintyi merkittävästi vähemmän susi- ja ilvesalueilla.

Mikään teko, joka vie meitä oikeaan suuntaan, ei ole merkityksetön, yliopistotutkija Juulia Räikkönen kiteytti Turun yliopiston SuomiAreena-keskustelussa, kun pohdittiin keinoja, miten voimme yhdessä auttaa maapalloa voimaan paremmin. Heikkenevää lukutaitoa pohtineilla lukutaitokinkereillä psykologin apualisprofessori Johanna Kaakinen antoi myös vinkin pieneen toimeen, jolla lukutaitoa voi parantaa: Lue kesän aikana yksi kirja.

Turun yliopiston tutkijat ovat kuvanneet seitsemän tieteelle uutta saniaislajia, jotka kasvavat trooppisen Amerikan sademetsissä. Monet lajeista löytyivät ekologisen tutkimuksen sivutuotteena, sillä sademetsien monimuotoisuus on edelleen niin huonosti tunnettu, että tutkijat törmäävät maastotöissä usein ennestään tuntemattomiin lajeihin.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Elämän saari -hanke selvitti monitieteisen tutkimuksen kautta ihmisen luontosuhteen muutosta halki vuosisatojen. Hankkeen aikana tutkijat kaivautuivat Seilin saaren luonnon monimuotoisuuteen arkeologian, biodiversiteettitutkimuksen, historian ja taiteen näkökulmista. Mielikuva kuoleman saaresta muuttui tutkimusten aikana kuvaksi elämän saaresta. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö järjestää 21.–22.5.2022 BioBlitz-tapahtuman, jossa kartoitetaan vuorokaudessa mahdollisimman monta eliölajia yliopiston kampusalueella. Lajikartoitukseen voivat osallistua kaikki kiinnostuneet ja tapahtumassa on ohjelmaa myös lapsiperheille.

Weisell-säätiö on myöntänyt rahoitusta Turun yliopistossa toteutettavalle ihmisten ja Itämerellä elävien pyöriäisten välistä suhdetta käsittelevälle hankkeelle vuosille 2022–2023. Poikkitieteellisessä hankkeessa kerätään tietoa ihmisten ja pyöriäisten jaetusta menneisyydestä 1800-luvulta nykyaikaan.

Metsähallituksen koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa Rannikko-LIFE-hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöverkostoja, joissa elää paljon uhanalaisia eliölajeja. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Åbo Akademin tutkijat selvittivät hankkeessa Saaristomeren harjusaarten ja perinneympäristöjen hyönteis- ja hämähäkkilajistojen monimuotoisuutta. Kenttätöiden aikana tutkijat löysivät saarilta esimerkiksi 11 hyönteislajia, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta.

Luonnon monimuotoisuus tunnetaan huonosti ja valtaosa maailman eliölajeista on yhä löytymättä. Samanaikaisesti luontokato etenee kiihtyvällä nopeudella. Uusimpien arvioiden mukaan jopa miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ihmistoiminnan seurauksena. Lajien löytyminen ja nimeäminen ovat ensimmäisiä askelia niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvasivat vuoden 2021 aikana tieteelle 4 aiemmin tuntematonta eläinsukua ja 81 lajia. Ne löytyivät kahdentoista valtion alueilta.