Asiasana: luonnon monimuotoisuus ja kestävyys

Turun yliopiston tutkijoiden ja Pfizerin yhteistyössä kehittämä punkkilive.fi-palvelu avattiin kansalaisille toukokuun alussa. Punkkiliven tarkoitus on kannustaa kaikkia ulkona luonnossa tai kaupunkialueilla liikkuvia raportoimaan omat puutiaishavaintonsa tutkijoille selainpohjaisen palvelun kautta. Punkkilive on saanut kansalaisilta erinomaisen vastaanoton ja palveluun on kertynyt jo 30 000 puutiaishavaintoa eri puolilta Suomea. 

Kasvikunnan kemiallinen kehitys on kasvattanut luonnon monimuotoisuutta miljoonien vuosien ajan. Mutta millainen on luonnon kemiallisen monimuotoisuuden tila nyt, tai sen tulevaisuus? Mihin suuntaan puolustusyhdisteiden ja potentiaalisten lääkeaineiden kehitys kulkee kasvikunnassa? Turun yliopiston tutkijat ovat analysoineet tuhansien kasvilajien kemiallisen koostumuksen aiempaa tarkemmin. Yleisölle tuloksia avataan uudessa videosarjassa sekä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan uusissa kasvikylteissä.  

Turun yliopiston perustama Luonto2100-rahasto hankkii lahjoitusvaroilla metsäalueita, joiden avulla tuetaan luonnon monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä ja parannetaan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen Etelä-Suomessa.

Naantalissa 16.6.2021 järjestetty Saaristomeren huippukokous juhlisti maan hallituksen keväällä tekemää päätöstä perustaa Saaristomeri-ohjelma. Huippukokouksen järjesti Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Tyrni on Euraasiassa esiintyvä karaistunut marjova pensas, jonka alkukoti lienee Himalajan vuoristoalueella Kiinassa. Tyrniä esiintyy luonnonvaraisena myös Pohjanlahden maannousemarannoilla aina Kemi-Tornion aluetta myöten. Marjan viljelyala lisääntyy Suomessa hitaasti. Nyt Utsjoelle, sekä Karigasniemeen että Kevon tutkimusasemalle, perustetaan seurantatutkimusta varten maailman pohjoisimmat tyrnikoealat, joiden avulla voidaan seurata ympäristön vaikutusta marjan menestymiseen ja terveysvaikutuksiin.
 

Puutiaisten eli tutummin punkkien levinneisyyden ja esiintyvyyden tutkiminen laajemmalti on hankalaa. Nyt tutkimustyöhön on luotu uusi työkalu, Punkkilive.fi -palvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa puutiaishavaintonsa tuoreeltaan. Punkkilive on oiva esimerkki suosiotaan kasvattavasta kansalaistutkimuksesta, jossa tutkijat hyödyntävät väestön havaintoja.

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on valinnut 24 uutta akatemiatutkijaa ja 33 tutkijatohtoria. Turun yliopistoon rahoitusta myönnettiin yhdelle uudelle akatemiatutkijalle ja kuudelle tutkijatohtorille.

Tutkijat löysivät Venäjän yläarktiselta alueelta pikkuperhosiin kuuluvia havupunoskääriäisiä, jotka olivat kulkeutuneet ainakin 1 200 kilometrin pituisen matkan. Tutkijoiden löydökset on julkaistu vertaisarvioidussa Nota Lepidopterologica -journaalissa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt laajan maastohavaintoaineiston pohjalta, että Amazonian hyperdominanttien puulajien lukumäärä on noin kolminkertainen aiempaan arvioon nähden. Tällaisten hallitsevien lajien arvioidaan muodostavan yli puolet Amazonian puunrungoista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sademetsien suojelun ja käytön suunnittelussa.