Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Aikuisten hermoperäiseen kipuun vaikuttava lääke ei auta lapsia leikkauksen jälkeisessä kovassa kivussa (Väitös: LL Linda Helenius, 13.12.2019, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Lääkkeiden vaikutukset lapsilla ovat erilaisia kuin aikuisilla. LL Linda Helenius osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, ettei aikuisten hermoperäisen kivun hoidossa käytettävä pregabaliini auta lapsia leikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa. Tulokset osoittavat, että lasten lääketutkimuksia tarvitaan lisää.

Terveysjournalistien omaksuma tieteellinen viitekehys luo hyvät lähtökohdat yhteistyöhön lääkärien kanssa (Väitös: LL, EL Ulla Ahlmén-Laiho, 13.12.2019, kansanterveystiede)

Lääkärit eivät ole median hampaissa enempää kuin muutkaan ammattiryhmät. Lisäksi suuri osa toimittajien ja lääkärien välisistä konflikteista voitaisiin välttää, jos lääkärit tuntisivat media-alan eettiset ohjeet ja yhteistyöstä annetut suositukset paremmin. Tämä käy ilmi LL Ulla Ahlmén-Laihon Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa, jonka mukaan sekä suomalaiset terveystoimittajat että lääkärit määrittelevät luotettavan terveysuutisoinnin ennen kaikkea tieteellisyyden kautta. 

Leanilla voidaan sujuvoittaa myös terveydenhuollon arkea (Väitös: TtM, YTM Riikka Maijala, 5.12.2019, kansanterveystiede)

TtM, YTM Riikka Maijala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan leanin soveltamista ja lean-johtamista terveydenhuollossa. Tutkimuksen mukaan leanin soveltaminen terveydenhuollossa vaatii valmentavaa johtamista ja terveydenhuollon piirteiden tunnistamista. Lisäksi tutkimus osoitti, että terveydenhuoltoon kehitettyjen Hukkatunnistin-työkalujen avulla voidaan tunnistaa prosesseissa olevaa hukkaa tehokkaasti.

Kehitysvammaisten ikääntyminen on erilaista riippuen kehitysvammaisuuden syystä (Väitös: PsL Oili Sauna-aho, 29.11.2019, kansanterveystiede)

Ikääntymisen aiheuttamat muutokset ilmenevät eri tavalla eri kehitysvammaoireyhtymissä. PsL Oili Sauna-aho selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan ikääntymisen vaikutuksia henkilön kognitiivisiin toimintoihin fragile X -, Williamsin ja Downin oireyhtymissä.  Ikääntyminen näkyy henkilön kognitiivisten toimintojen eli ajattelu- ja päättelykykyjen muutoksina eri tavoin riippuen kehitysvammaisuuden syystä. Tutkituissa oireyhtymässä ajattelu- ja päättelykyky heikkenevät tavanomaista ikääntymistä nopeammin. 

Tunnesäätelyn vaikeus liittyy useisiin terveysongelmiin ja lapsuuden emotionaaliseen laiminlyöntiin (Väitös: LL Jani Kajanoja, 22.11.2019, psykiatria)

Aleksitymia on persoonallisuuden piirteistö, jota luonnehtivat vaikeudet tunnistaa ja sanoittaa tunteita. LL Jani Kajanojan aleksitymiaan keskittyvä väitöstutkimus on toteutettu osana laajaa FinnBrain-tutkimushanketta. Kajanojan tutkimustulokset viittaavat siihen, että aleksitymia on eri tavoin yhteydessä lukuisiin terveysongelmiin.

Tekonivelen sementtikiinnitys on turvallinen myös iäkkäämmillä potilailla (Väitös: LL Elina Ekman, 22.11.2019, ortopedia ja traumatologia)

LL Elina Ekman paljasti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan tärkeää uutta tietoa tekonivelleikkausten riskeistä. Tutkimuksen mukaan luusementin käyttöön lonkan tekonivelen kiinnityksessä ei liity lisääntynyttä kuolleisuutta verrattuna sementittömiin tekoniveliin. Lisäksi metalli–metalli-liukupinta lonkan tekonivelissä ei lisää riskiä sairastua syöpään verrattuna tekoniveliin, joissa on jokin muu liukupinta. 

Postperikardiotomiaoireyhtymä lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen (Väitös: LL Joonas Lehto, 1.11.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Postperikardiotomiaoireyhtymä (PPS), eli sydän- ja keuhkopussin epänormaali tulehdusreaktio avosydänleikkauksen jälkeen, on aiemmin hyvänlaatuiseksi tulkittu komplikaatio. LL Joonas Lehto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan taudin komplikaatioita, ennustetta ja riskitekijöitä. Tutkimus paljasti yllättäen, että PPS lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen, ja näin ollen siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 

Jalokaasu ksenonin hengittäminen vähentää aivo- ja sydänlihasvauriota sydänpysähdyksen jälkeen (Väitös: LL Olli Arola, 26.10.2019, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Sydänpysähdystä seuraava aivojen hapenpuutevaurio johtaa usein kuolemaan tai merkittävään neurologiseen vaurioon. Joka kolmas onnistuneesti elvytetty sydänpysähdyspotilas kuolee kaikista hoitoyrityksistä huolimatta. LL Olli Arolan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa verrattiin kammiovärinästä elvytettyjen sydänpysähdyspotilaiden tehohoidossa ksenonin ja jäähdytyshoidon yhdistelmää pelkkään jäähdytyshoitoon, jonka on todettu aiemmin vähentävän elvytetyn aivovauriota.

Aivojen kolinerginen järjestelmä muuttuu aivovamman seurauksena (Väitös: LL Anna Östberg, 11.10.2019, neurologia)

Aivovamman merkittävimmäksi arkielämää haittaavaksi jälkioireeksi koetaan kognitiiviset oireet, mutta niiden tarkat mekanismit eivät ole tiedossa. LL Anna Östberg selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan aivojen kolinergisen järjestelmän toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia PET- ja MRI-kuvantamisen keinoin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että asetyylikoliinijärjestelmässä tapahtuu aivovamman jälkeen pysyviä muutoksia, jotka ovat yhteydessä kognitiiviseen toipumiseen.