Asiasana: kulttuurihistoria

Millaisia olivat helsinkiläisen, vasemmistoälymystöksi itsensä nimenneen ryhmän identiteettiprosessit 1930–1950-lukujen Suomessa? Heidän aatteellinen ehdottomuutensa ja ihanteellisuutensa veivät heitä vaikeuksiin niin viranomaisten kuin työväenliikkeen kanssa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Suomessa eli vuosina 1980–1995 useita erilaisia, toisiaan täydentäviä käsityksiä masennuksesta. Samalla tieteessä, arjen keskusteluissa ja mielenterveyspalveluissa kukin taho ymmärsi ihmismielen toimintaa omista lähtökohdistaan. 

Tiedonhistoria on ajankohtainen tutkimusala nykyhetkessä, jossa tieto, faktat ja valeinformaatio ovat päivittäisen keskustelun kohteena. Joukko Turun yliopiston tutkijoita on nyt julkaissut kirjan, jossa esitellään tiedonhistoriaa – ja sen historiaa – ensimmäistä kertaa suomen kielellä.

Ferrara-Firenzen kirkolliskokouksessa 1430-luvun lopulla sadat oppineet kokoontuivat viimeisen kerran neuvottelemaan idän ja lännen kirkkojen yhdistämisestä. FM Anni Hella havaitsi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan, että neuvotteluissa uskonnollisten käsikirjoitusten materiaalisuudella ja humanismilla oli suuri merkitys.

Manillan Vanhalla Viinatehtaalla järjestetään 29.8. Elämästä kertominen ja etiikka -tapahtuma, jossa pohditaan menneistä elämistä kertomista tieteen ja taiteen keinoin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

FM Karoliina Sjö sukelsi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan sata vuotta sitten kirjoitettujen päiväkirjojen maailmaan. Hän selvitti, millainen elämä päiväkirjojen sivuille on muodostunut ja millaista tietoa päiväkirjat voivat tuottaa. Tutkimuksessa käytetyt päiväkirjat sisältävät yli kymmenentuhatta sivua, ja ne tarjoavat tutkijalle ainutlaatuisen aineiston. Tiedettä ja taidetta yhdistävä tutkimus lähestyy päiväkirjoja sekä kirjallisena lajityyppinä että historiallisina dokumentteina.

Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen 50-vuotisjuhlavuosi huipentuu 25.11.2022 pidettäviin juhliin. Juhlapäivä sisältää Kulttuurihistorian tutkimus – lähteistä menetelmiin ja tulkintaan -teoksen julkistamistilaisuuden sekä Veikko Litzen -luennon, jonka pitää taide- ja kulttuurihistorioitsija Anna Kortelainen. Julkistustilaisuus ja luento ovat kaikille avoimia.

Nykyisyys on väistämättä läsnä, kun historiantutkija muotoilee tutkimusongelmaa. Uutuusteos sanoittaa kulttuurihistoriallisen tutkimuksen moninaisia menetelmiä konkreettisilla esimerkeillä digitalisaatiosta menneisyyden ihmisten unikulttuureihin.

Historian saatossa puihin on latautunut valtavasti merkityksiä, joita emme aina tule ajatelleeksi. Kaupunkitilassa puut merkitsevät paikan luonnonmenneisyyttä, mutta ne herättävät myös ihmisissä tunteita. Suomen Rooman-instituutissa 21.11.2022 järjestettävässä ”Puiden kaupunki” -symposiumissa pohditaan kaupunkipuita ja niiden monia konteksteja.

1990-luvun lama-aika sai Suomessa aikaan keskustelua, jossa työttömiä pidettiin syypäinä omaan työttömyyteensä. Vastaiskun tälle tarjosivat suomalaisen lama-ajan komediaviihteen joutilaat miehet, Pekot ja Uunot, jotka olivat oman elämänsä aktiivisia ja pidettyjä toimijoita. FM Noora Kallioniemi perehtyi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan näihin joutilaisiin miehiin. Tutkimus osoittaa, että viihteellä on merkitystä yhteiskunnallisissa kriiseissä ja se antaa katsojille välineitä käsitellä ajankohtaisia ilmiöitä.