Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä löysi uutta tietoa kasvitanniineista ja niiden soveltuvuudesta loislääkkeiksi (Väitös: FM Milla Leppä, 15.12.2020, kemia)

Kasvitanniinien avulla voidaan vähentää märehtijöiden kasvihuonekaasupäästöjä ja eläinten terveyttä heikentävien loisten määrää. Tanniinien monimuotoisuus on toistaiseksi hankaloittanut tutkimustulosten luotettavuutta. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa FM Milla Leppä kehitti menetelmän, jolla tanniinien monimuotoisuutta ja toisaalta niiden antiloisaktiivisuutta voidaan tutkia entistä tarkemmin.

Oppimiseen motivoi halu päästä hämmennyksestä harmoniaan (Väitös: VTM, KM Ritva Javanainen, 17.12.2020, kasvatustiede)

Opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsityksessä Ritva Javanaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Javanainen tutki kesäyliopiston opiskelijoita ja heidän käsityksiään oppimisesta. – Oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan, Javanainen toteaa.

Naisten ulkonäkö on normatiivisesti säädelty läpi elämän (Väitös: VTM Erica Åberg, 18.12.2020, taloussosiologia)

Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille. Valtiotieteiden maisteri Erica Åbergin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus haastaa suomalaisessa keskustelussa usein korostetun luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normin ulkonäköön panostamisessa. Åberg osoittaa, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten ja samalla heidän oletetaan nauttivan palkattomasta ulkonäkötyöstä ja laajentavan tätä työtä koskemaan jopa lapsiaan.

Matematiikan oppimistulokset nousuun sähköisten tehtävien avulla (Väitös: FM, KM Einari Kurvinen, 11.12.2020, didaktinen tietotekniikka)

FM, KM Einari Kurvinen tutki väitöskirjatyössään opettajien kanssa tiiviissä yhteistyössä kehitettyä matematiikan sähköistä opintopolkua ViLLE-oppimisympäristössä. Tutkimuksen mukaan viikoittainen yhden tunnin matematiikan harjoittelu sähköisessä ympäristössä parantaa oppilaiden oppimistuloksia merkittävästi. Tuloksien avulla voidaan kehittää oppimisanalytiikan ekosysteemiä.

Violetti peruna pitää aterianjälkeisen verensokerin kurissa (Väitös: FM Johanna Jokioja, 11.12.2020, elintarvikekemia)

FM Johanna Jokioja selvitti väitöstutkimuksessaan violettien perunoiden ja niiden väriuutteen vaikutusta ihmisen aterianjälkeiseen hiilihydraattien aineenvaihduntaan ja tulehdusmerkkiaineisiin. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että antosyaniineja sisältävien violettien perunoiden syöminen edesauttaa aterianjälkeisen verensokerin hallintaa.

Perintötekijät vaikuttavat suomalaislasten kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen (Väitös: FM Mari-Liis Mikk, 11.12.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Perintötekijät HLA-A*24, HLA-B*39:01 ja HLA-B*39:06 altistavat suomalaislapsia tyypin 1 diabetekselle. Kyseiset geenimuodot vaikuttivat erityisesti tyypin 1 diabetesta edeltävän esidiabeteksen loppuvaiheessa, jolloin ne nopeuttavat siirtymää kliiniseen diabetekseen. Mari-Liis Mikkin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tyypin 1 diabetekseen johtava prosessi saattaa olla erilainen eri ihmisillä. 

Nykykirjallisuuden kuvailema ihminen on eläin ja kone (Väitös: FM Elli Lehikoinen, 11.12.2020, kotimainen kirjallisuus)

Ihmisen lisääntyminen on kirjallisuuden kestoaiheita. Turun yliopistossa väittelevä filosofian maisteri Elli Lehikoinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tapoja, joilla tällä vuosituhannella julkaistu suomalainen kirjallisuus on osallistunut lisääntymiskeskusteluun. Tutkimus osoitti, että lisääntymisaiheinen kirjallisuus laajentaa perinteistä käsitystä ihmisyydestä ja ihmisen lajista.

Väittelijä kartoitti satelliittikuvien avulla puulajistoa Perun Amazoniassa (Väitös: Pablo Pérez Chaves, 10.12.2020, ekologia ja evoluutiobiologia)

Amazonia, maailman laajin ja runsaslajisin trooppinen metsäalue, pienenee jatkuvasti erilaisten käyttöpaineiden ja metsien hävityksen seurauksena, mutta suuret alueet ovat edelleen biologisesti tuntemattomia. MSc Pablo Pérez Chaves kartoitti väitöskirjatyössään Perun Amazonian lajistollista monimuotoisuutta.