Asiasana: Väitös

Yrityskulttuuriin pohjautuvalla sosiaalisella kontrollilla voi olla merkittävä rooli siinä, miten hyvin ja laajasti henkilöstö omaksuu uusia ohjeita ja sääntöjä, selviää KTM Niina Ratsulan väitöstutkimuksesta. Ratsulan mukaan organisaation sisäistä valvontaa tai compliance-ohjelmia suunniteltaessa johdon tulee formaalien ohjauskäytäntöjen lisäksi kiinnittää huomiota organisaatiokulttuurissa piileviin uskomuksiin ja siihen, miten näitä uskomuksia luodaan.

Suomen eläkepolitiikalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin. Eläkettä edeltävään aikaan verrattuna toimeentulo säilyy eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena ja pienituloisilla toimeentulo hieman nousee. Osalla eläkeläisistä köyhyys on kuitenkin pitkäkestoista, ilmenee Juha Rantalan Turun yliopiston tekemästä, pitkän aikavälin rekisteritietoja hyödyntävästä väitöskirjasta.

Rauhanturvaaminen toimi kylmän sodan aikana Suomen välineenä erottautua itäblokista ja Neuvostoliitosta kohti länttä ja Pohjoismaita, valtiotieteiden maisteri Jukka Pesu osoittaa Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa. Pesun mukaan rauhanturvaamisella oli myös aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia tehtäviä.

VTM Henri Salokangas käsittelee väitöskirjassaan mielenterveyshäiriöiden ja taloudellisen toiminnan yhteyksiä. Väitöskirjan tutkimusartikkelit tuottavat uutta tietoa muuttoliikkeen vaikutuksista pitkän aikavälin mielenterveyshäiriöihin sekä mielenterveyshäiriöiden yhteyksistä työmarkkinamenestykseen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Salokankaan mukaan laadukkaiden suomalaisten rekisteriaineistojen avulla on mahdollista selvittää vakavien mielenterveysongelmiin liittyviä kysymyksiä erityisesti pitkällä aikajänteellä.

Miesten siemennesteen laatu on huonontunut maailmanlaajuisesti, ja tämä on johtanut miesten hedelmällisyyden häiriöiden lisääntymiseen. Siittiötuotanto on monimutkainen prosessi, jonka aikana solun jakaantuminen, erilaistuminen ja solukuolema ovat tarkoin säädeltyjä. MSc Sheyla Cisneros Montalvo tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan säätelijäproteiineja, jotka ohjaavat kiveksen kehitystä ja siittiötuotantoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siittiötuotannon säätelymekanismeista. 

Sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta ovat hoitojen kehittymisestä huolimatta edelleen tappavia ja alihoidettuja sairauksia. Uusia potentiaalisia lääkehoidon kohteita ja tautiriskiä ennustavia geenitekijöitä voidaan tunnistaa perustutkimuksen laajoilla seulontamenetelmillä, selviää LL Juho Helisteen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa tunnistettiin lupaavia, suoraan lääkityskohteiksi sopivia sydänsoluissa esiintyviä molekyylejä.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pilvilaskennan sekä esineiden internetin tietoturvaa ja esitetään ohjelmistopohjaisia lähestymistapoja tietoturvaan tukeutumalla osittain laitteistopohjaisiin teknologioihin. Esitetyt lähestymistavat tarjoavat tehokkaita keinoja tietoturvan parantamiseksi ja kyberhyökkäysten estämiseksi.

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että saamenkielisen väestön elinkeinot olivat rautakaudella luultua monipuolisemmat. FM Minerva Pihan arkeologiaa ja kielitiedettä yhdistävä tutkimus osoitti, että Keski-Skandinavian alueella asunut saamenkielinen väestö harjoitti karjanhoitoa jo ennen poropaimentolaisuuden syntyä 700-luvulla. Tutkimus osoitti myös, että arkeologian ja kielitieteen yhdistämisestä on apua kielihistoriallisen aineiston ajoituksessa.

Länsimaisen filosofian keskeisimpiin hahmoihin kuuluvan Immanuel Kantin filosofista järjestelmää ja erityisesti hänen toteuttamaansa ja nimeämäänsä filosofian "kopernikaanista käännettä" on  kritisoitu liian subjektikeskeiseksi. FM, VTM Matti Saarni esittää Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että nämä syytökset perustuvat Kantin filosofian heikkoon ymmärtämiseen. – Kantin filosofia päinvastoin tarjoaa toimivan – tai jopa parhaan – filosofisen perustan objektiivisuuden käsitteelle, Saarni sanoo.

FM Maija Mäki selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten arkeologista kulttuuriperintöä on tuotteistettu matkailuun 2000-luvun Suomessa ja millaista matkailu tulevaisuudessa voisi olla. Tutkimus osoitti, että arkeologisille maastokohteille suuntautuvaa matkailua tulee kehittää paikallislähtöisesti ja että se vaatii monialaista yhteistyötä. Kuntien tuki on kohteille tärkeää, mutta matkailun kehittämisessä keskiöön nousevat pienyritykset.