Väittelijä tutki mielenterveyshäiriöiden ja taloudellisen toiminnan yhteyksiä (Väitös: VTM Henri R. W. Salokangas, 27.11.2020, taloustiede)
VTM Henri Salokangas käsittelee väitöskirjassaan mielenterveyshäiriöiden ja taloudellisen toiminnan yhteyksiä. Väitöskirjan tutkimusartikkelit tuottavat uutta tietoa muuttoliikkeen vaikutuksista pitkän aikavälin mielenterveyshäiriöihin sekä mielenterveyshäiriöiden yhteyksistä työmarkkinamenestykseen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Salokankaan mukaan laadukkaiden suomalaisten rekisteriaineistojen avulla on mahdollista selvittää vakavien mielenterveysongelmiin liittyviä kysymyksiä erityisesti pitkällä aikajänteellä.
Henri Salokangas analysoi väitöstutkimuksessa evakoksi joutumisen vaikutusta riskiin sairastua mielenterveyshäiriöihin pitkällä aikavälillä. Useista epidemiologisista tutkimuksista poiketen tutkimuksessa ei havaittu pakkosiirtolaisuuden kasvattaneen mielenterveyshäiriöitä pitkällä aikavälillä. Analyysi perustuu poikkeukselliseen aineistoon, jossa seurataan yli 160 000 suomalaista seitsemän vuosikymmenen ajan. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Jari Haukan, Pekka Martikaisen, Matti Sarvimäen ja Jaana Suvisaaren kanssa.
– Evakoksi joutuneella maaseudun väestöllä mielenterveyshäiriön riski oli jopa verrokkiväestöä alhaisempi. Tämä havainto tukee aiempaa tutkimusta, jonka mukaan evakkojen muuta väestöä nopeampi siirtyminen maataloudesta teollisuus- ja palveluammatteihin edesauttoi heidän työmarkkinamenestystään suhteessa muuhun väestöön, Salokangas toteaa.
Mielenterveyshäiriöt yhteydessä merkittävästi heikompaan työmarkkinamenestykseen
Salokangas tarkastelee väitöstutkimuksessaan myös mielenterveyshäiriöiden yhteyttä työmarkkinamenestykseen yhdistäen suomalaisia rekisteriaineistoja psykiatrisista hoitokäynneistä, työssäkäynnistä ja verotuloista. Väitöskirjassa vertaillaan mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden työmarkkinakehitystä suhteessa ihmisiin, jotka eivät ole käyttäneet mielenterveyspalveluita, sekä ihmisiin, joiden ensimmäiset hoitokontaktit tapahtuvat joitain vuosia myöhemmin.
Tutkimuksessa analysoidaan mielenterveyshäiriöiden aiheuttamia elinajan tulomenetyksiä. Kokonaisuudessaan mielenterveyshäiriödiagnoosin saaneet ansaitsevat noin 40 prosenttia vähemmän kuin niin sanotusti terveet verrokit, mutta hyvin varhaisessa vaiheessa sairastuneiden osalta elintulomenetykset saattavat olla jopa 60 prosenttia alhaisemmat.
‒ Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että elinajan tulot ovat johdonmukaisesti sitä alhaisemmat mitä varhaisemmin sairastuu mielenterveyshäiriöön. Koska varhaiseen sairastumisikään liittyy lisäksi kohonnut riski ennenaikaiseen kuolemaan, yhteiskunnalliset menetykset ovat erityisen suuria varhaisten sairastumisten tapauksessa.
Lisäksi Salokangas havaitsi tutkimuksessaan, että lyhyen aikavälin työmarkkinavaikutusarvioinneissa on hyödyllistä käyttää verrokkiryhmää, joka koostuu ihmisistä, jotka sairastuvat samaan mielenterveyshäiriöön joitain vuosia myöhemmin. Analyysi paljastaa, että suhteellisen äkillisiin elämäntapahtumiin liitettävät mielenterveyshäiriöt ovat erityisen hyödyllisiä tässä tarkastelussa.
‒ Tässä ja aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että työmarkkinamenestyksessä näkyy heikkenevä trendi jo ennen ensimmäistä mielenterveyshäiriödiagnoosia. Tämä hankaloittaa sen arviota, missä määrin itse mielenterveysongelmat vaikuttavat työmarkkinamenestykseen. Ahdistuneisuushäiriöissä, johon kuuluvat muun muassa akuutit stressihäiriöt ja posttraumaattiset stressihäiriöt, ennakoivaa työmarkkinamenestyksen heikkenemistä ei suuressa määrin havaita. Näissä diagnoosiryhmissä vaikutusarvioita sekoittavat tekijät ovat todennäköisesti rajatummassa roolissa.
Salokangas korostaa, että vaikka väitöstutkimuksen mukaan mielenterveyshäiriöt ovat yhteydessä merkittäviin menetyksiin työmarkkinoilla erityisesti varhaisten sairastumisten tapauksessa, tutkimuksen tulosten perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä siitä, missä määrin interventioilla voidaan vaikuttaa työmarkkinamenestykseen.
‒ Tutkimustulosten perusteella mielenterveyshäiriöiden yhteys työmarkkinamenestykseen on kuitenkin merkittävä erityisesti pitkällä aikavälillä. Täten on perusteltua ottaa huomioon mielenterveydellisten interventioiden vaikutusarvioinneissa mahdollisuuksien puitteissa koko elämänkaari, väittelijä toteaa.
***
VTM Henri R. W. Salokangas esittää väitöskirjansa ”Essays on economics of mental health” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.11.2020 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, Lähi-Tapiola-sali, Rehtorinpellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Kristiina Huttunen (VATT) ja kustoksena professori Mika Kortelainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 20 henkilöä. Tilaisuutta voi seurata etäyhteyksin: https://echo360.org.uk/section/6f3d631e-768b-4469-9b1d-ee1bdc01dd15/public
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 0505202273, hrwsal@utu.fi
