Asiasana: Väitös

Jo 40-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden naisten kohdalla aloitettu mammografiaseulonta on onnistunut vähentämään merkittävästi naisten kuolleisuutta rintasyöpään. Lääketieteen lisensiaatti Ilmo Parvisen väitöstutkimus kumoaa myös epäilyt ylidiagnostisoinnista. Parvinen suosittaakin tutkimustulosten perusteella, että seulontojen laajentamista iäkkäille, 70–74-vuotiaille naisille, pitäisi ryhtyä koko maassa hetimiten vakavasti harkitsemaan.

Turun yliopistossa väittelevä Matti Vihakas on tutkinut kasvien fenolisten yhdisteiden vaikutuksia kasveja syöviin hyönteistoukkiin. Sahapistiäistoukkien ruumiinnesteestä, hemolymfasta, löydettiin suuria pitoisuuksia fenolisiin yhdisteisiin kuuluvia flavonoidien glykosideja. On mahdollista, että sahapistiäiset ovat evoluution myötä kehittyneet hyödyntämään kasvien kemiallisia yhdisteitä omiin käyttötarkoituksiinsa.

Varhaisella näköaivokuorella on aiempaa tiedettyä suurempi merkitys ihmisen näköhavainnon syntymisessä. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet ensimmäisen näköaivokuoren merkitykseen, mutta psykologian maisteri Niina Salminen-Vaparanta havaitsi, että vähemmälle huomiolle jääneen toisen näköaivokuoren alueen merkitys on suuri.

LL Tuomas Koskisen väitöstutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että metaboliseen oireyhtymään liittyvä verenkiertoelimistön autonomisen säätelyn häiriö on havaittavissa jo taudin varhaisessa vaiheessa. Tulokset korostavat ennaltaehkäisyn merkitystä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnassa.

Julkisessa keskustelussa on puhuttu kättelyn epähygieenisyydestä, mutta silti kättely lisää yksilön turvallisuuden tunnetta. Tämä käy ilmi Annakaisa Suomisen Turun yliopistoon tekemästä kulttuurihistorian väitöstutkimuksesta, jossa hän nostaa esiin kättelyn erilaisia merkityksiä suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle.

Joni Salmisen väitöstutkimuksen mukaan internet-startupien ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa: yhden ratkaiseminen johtaa pian uuteen. Esimerkiksi käyttäjien tuottaman sisällön puute ja ilmaisesta maksulliseksi muuttuvat palvelut ajavat startupit ongelmiin. Tutkimus tarjoaa erilaisia ratkaisuehdotuksia yritysten kohtaamiin haasteisiin.

Turun yliopistossa väittelevä Teija Niittymäki suunnitteli ja valmisti tutkimuksessaan onnistuneesti useita ribonukleiinihappoa eli RNA:ta pilkkovia yhdisteitä. Tavoitteena oli katkaista RNA-nauha selektiivisesti juuri tietystä kohdasta. Tutkijan kehittämä menetelmä saattaisi tulevaisuudessa olla mahdollista kohdistaa sairautta koodaavan geenin lähetti-RNA:han, mikä mahdollistaisi menetelmän käytön lääkkeen tavoin.

Oma aggressiivinen käyttäytyminen herättää monenlaisia tunnetiloja, kuten syyllisyyttä ja häpeää. Turun yliopistossa väittelevä Sanna Roos tarkastelee psykologian väitöskirjassaan toistaiseksi vähän tutkittua aihetta: syyllisyyden ja häpeän yhteyksiä lasten aggressiiviseen käyttäytymiseen. Tutkimuksen mukaan syyllisyys lisää toisten huomioonottoa, häpeä heikentää sitä.

Pallolaajennustoimenpiteeseen menevän eteisvärinäpotilaan hoidossa on aiempaakin tarkemmin mietittävä verenhyytymistä estävien lääkkeiden käyttöä. Marevanin keskeytyksetön käyttö toimenpiteen aikana ei lisännyt verenvuotoriskiä, mutta toimenpiteen aikana käytettävien voimakkaiden verihiutalelääkkeiden (GPI-estäjät) käyttö sen sijaan nosti merkittävästi vuotoriskiä. Jo lieväasteinenkin munuaisten vajaatoiminta vaikutti huonontavasti potilaiden ennusteeseen.

Turun yliopistossa väittelevä Tapio Tervamäki tarkastelee poliittisen historian väitöskirjassaan noottikriisin suomalaista kuvaa. Tutkimuksesta selviää, ettei noottikriisin syystä ole vieläkään minkäänlaista yksimielisyyttä. Väitöskirja nostaa esiin myös suomalaislehdistön harjoittaman laajamittaisen itsesensuurin.