Vähentynyt sydämen sykevaihtelu liittyy metaboliseen oireyhtymään jo nuorilla aikuisilla (Väitös: LL Tuomas Koskinen, 14.11.2014, kliininen fysiologia)
LL Tuomas Koskisen väitöstutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että metaboliseen oireyhtymään liittyvä verenkiertoelimistön autonomisen säätelyn häiriö on havaittavissa jo taudin varhaisessa vaiheessa. Tulokset korostavat ennaltaehkäisyn merkitystä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnassa.
Turun yliopiston tiedote 7.11.2014
Turun yliopistossa väittelevän Tuomas Koskisen väitöstutkimuksen mukaan verenkiertoelimistön tahdosta riippumaton säätely on häiriintynyt metabolisessa oireyhtymässä jo nuorilla aikuisilla.
Verenkiertoelimistön tahdosta riippumattomat hermostolliset heijasteet ohjaavat sydämen supistumisvoimaa ja syketaajuutta sekä verisuonia ylläpitääkseen elimistölle riittävän verenpaineen. Näiden heijasteiden toimintaa voidaan arvioida mittaamalla sydämen sykevälissä tapahtuvaa vaihtelua. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vähäisempi kaulavaltimon venyvyys on yhteydessä vähentyneeseen sydämen sykevaihteluun. Myös sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvä valtimoiden seinämien jäykistyminen saattaa lisätä verenkiertoelimistön autonomisen säätelyn häiriön riskiä.
‒ Täysin oireettomanakin verenkiertoelimistön tahdosta riippumattoman säätelyn häiriö lisää riskiä sairastua ja kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin, Koskinen sanoo.
Sykevaihtelun viitearvot nuorille aikuisille
Tutkimuksen tavoitteena oli luoda sykevaihtelun viitearvot nuorille aikuisille sekä tutkia sykevaihtelun yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ja metaboliseen oireyhtymään.
Tutkimuksen mukaan nuorilla aikuisilla sydämen sykevaihteluun vaikuttavat voimakkaimmin ikä, sukupuoli sekä syketaajuus. Korkeampi ikä ja leposyke ovat yhteydessä vähäisempään sykevaihteluun. Naisilla sykevaihtelu oli miehiä runsaampaa. Jo nuorilla aikuisilla metaboliseen oireyhtymään liittyi merkittävästi vähentynyt sykevaihtelu. Ultraäänellä mitatun kaulavaltimon paremman venyvyyden todettiin lisäävän sydämen sykevaihtelua.
Aineistona lähes 2 000 henkilön sykevaihtelumittaukset
Väitöskirjatutkimus on osa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, ja se perustuu vuonna 2001 toteutettuun seurantatutkimukseen, jolloin tutkittavat olivat iältään 24–39-vuotiaita. Tutkimukseen oli käytettävissä 1 956 tutkimushenkilön sykevaihtelumittaukset. LASERI-tutkimus on yksi maailman suurimmista tutkimuksista, joissa selvitetään sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.
Tutkimus vahvistaa aiempia havaintoja metaboliseen oireyhtymään liittyvästä verenkiertoelimistön säätelyn häiriöstä, joka on havaittavissa jo nuorilla metabolista oireyhtymää sairastavilla aikuisilla.
‒ Tämä edelleen korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnassa, väittelijä Tuomas Koskinen sanoo.
***
Perjantaina 14. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -sali, Hämeentie 11, Turku) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Tuomas Koskisen väitöskirja ”Heart rate variability in young adults - Reference values and associations with cardiometabolic risk factors and vascular properties. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study." (Sydämen sykevaihtelu nuorilla aikuisilla - viitearvot ja yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä varhaisiin valtimomuutoksiin). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Väinö Turjanmaa Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Olli Raitakari Turun yliopistosta.
LL Tuomas Koskinen on syntynyt 1980 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1999 Luostarivuoren lukiosta. Lääketieteen lisensiaatiksi Koskinen valmistui 2005 Turun yliopistosta. Parhaillaan hän toimii verisuonikirurgian erikoislääkärinä Satakunnan keskussairaalassa Porissa. Väitös kuuluu kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alaan.