Uusia työkaluja RNA:n tutkimiseen (Väitös: FM Teija Niittymäki, 7.11.2014, kemia)
Turun yliopistossa väittelevä Teija Niittymäki suunnitteli ja valmisti tutkimuksessaan onnistuneesti useita ribonukleiinihappoa eli RNA:ta pilkkovia yhdisteitä. Tavoitteena oli katkaista RNA-nauha selektiivisesti juuri tietystä kohdasta. Tutkijan kehittämä menetelmä saattaisi tulevaisuudessa olla mahdollista kohdistaa sairautta koodaavan geenin lähetti-RNA:han, mikä mahdollistaisi menetelmän käytön lääkkeen tavoin.
Turun yliopiston tiedote 30.10.2014
RNA:lla on soluissa monia biologisia tehtäviä. Se on mukana muun muassa geenien koodauksessa, säätelyssä ja ilmenemisessä. Tämän lisäksi RNA-molekyylit voivat toimia katalyytteinä lukuisissa biologisissa reaktioissa.
– Nämä ominaisuudet tekevät RNA:sta hyvin mielenkiintoisen tutkimuskohteen. RNA-tutkimuksen edistyminen edellyttää käyttökelpoisten työkalujen kehittämistä, Teija Niittymäki sanoo.
RNA:n pilkkomisella lukuisia mahdollisia sovelluskohteita
Yksi RNA-tutkimuksen työkalu voisi olla keinotekoinen ribonukleaasi eli oligonukleotidikonjugaatti, joka pilkkoo RNA:ta selektiivisesti. Niittymäen väitöskirjatyön tarkoituksena oli kehittää uusia tehokkaita metalli-ionikelaatteihin perustuvia keinotekoisia ribonukleaaseja.
Tarkoituksena oli valmistaa metalli-ioneja sitovia oligonukleotidikonjugaatteja ja tutkia niiden kykyä pilkkoa selektiivisesti erilaisia RNA-kohteita.
– Tällaisia keinotekoisia ribonukleaaseja voitaisiin käyttää suurten RNA-molekyylien manipulointiin etukäteen suunnitellulla tavalla.
Menetelmä voisi auttaa esimerkiksi RNA:n kolmiulotteisen rakenteen tutkimisessa ja sitä kautta selventää tiettyjen RNA-molekyylien biologista roolia.
– Mikäli ribonukleaasin kohteena olisi sairautta koodaavan geenin lähetti-RNA, voitaisiin sitä mahdollisesti käyttää myös lääkkeen tavoin, Niittymäki pohtii.
***
Perjantaina 7. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Arcanum, Arc1-auditorio, Arcanuminkuja 4, Turku) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Teija Niittymäen väitöskirja ”Artificial Ribonucleases: Oligonucleotides Conjugated with Metal Ion Chelates of Azacrowns” (Keinotekoiset ribonukleaasit: Atsakruunun metalli-ionikelaateilla konjugoidut oligonukleotidit). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jouko Vepsäläinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Harri Lönnberg Turun yliopistosta.
FM Teija Niittymäki on syntynyt 1976 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1995 Turun Normaalikoulun lukiosta. Filosofian maisteriksi Niittymäki valmistui vuonna 2000 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu kemian alaan.