Väitöstutkimus kumoaa väitteet mammografiaseurannan vaikuttamattomuudesta (LL Ilmo Parvinen, 14.11.2014, onkologia ja patologia)
Jo 40-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden naisten kohdalla aloitettu mammografiaseulonta on onnistunut vähentämään merkittävästi naisten kuolleisuutta rintasyöpään. Lääketieteen lisensiaatti Ilmo Parvisen väitöstutkimus kumoaa myös epäilyt ylidiagnostisoinnista. Parvinen suosittaakin tutkimustulosten perusteella, että seulontojen laajentamista iäkkäille, 70–74-vuotiaille naisille, pitäisi ryhtyä koko maassa hetimiten vakavasti harkitsemaan.
Turun yliopiston tiedote 10.11.2014
Parvisen väitöstutkimus perustuu laajoihin, suomalaisnaisten seulonnoista saatuihin tuloksiin. Aineisto kattoi yhteensä yli 40 miljoonaa naisvuotta.
Tutkimukseen otettiin mukaan Helsingissä, Turussa sekä koko muussa Suomessa asuneet 40–84-vuotiaat naiset. Seulontatulokset kattoivat 23 vuoden ajanjakson, jota verrattiin analyyseissa seulontaa edeltäneeseen 11 vuoden ajanjaksoon. Mielenkiintoiseksi vertailun tekee se, että Turku kutsui jo käynnistysvaiheessa mammografiaseulontoihin 40–74-vuotiaat naiset ja Helsinki aluksi vain 50–55-vuotiaat naiset. Koko maan standardi oli 50–59-vuotiaiden kutsuminen.
– Tulokset viittaavat siihen, että Turussa, varsinkin iäkkäimmissä naisryhmissä havaittu rintasyöpäkuolleisuuden lasku johtui kaupungin toteuttamasta laajasta mammografiaseulonnasta, Parvinen sanoo.
Turun saavuttamat kokonaistulokset rintasyövän kuolleisuuden alentamisessa nousivatkin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kansainväliselle huipputasolle. Parvisen mukaan syynä siihen on kaksi tekijää:
– Nuorimman ikäluokan rintasyöpäkuolleisuus aleni alle puoleen ennen seulontaa vallinneesta tasosta ja iäkkäimmässä, yli 75-vuotiaiden, ikäluokassa tapahtui vastaavana aikana yli 25 prosentin suuruinen rintasyöpäkuolleisuuden lasku vertailualueisiin suhteutettuna, Parvinen sanoo.
Tilastollista näyttöä siitä, että huipputulokset johtuisivat vain seulontaefektistä ei nuorimman ikäryhmän osalta saatu, iäkkäiden osalta kyllä.
– Kaiken kaikkiaan Turussa rintasyöpäkuolemalta näyttäisi seulonta-aikana välttyneen yli sata naista. Mikäli seulonta olisi Turussa rajattu suppeammaksi, koko maan standardin mukaiseksi, luku olisi jäänyt vain murto-osaan mainitusta, Parvinen sanoo.
Hän toteaakin, että sekä hänen oman tutkimuksensa että aikaisemmin Suomessa julkaistujen tulosten perusteella jopa 2000 suomalaisen potilaan kuoleminen rintasyöpään olisi voitu seulonnan seuranta-aikana eli 23 vuoden aikaa estää, mikäli koko maan kattavasti olisi noudatettu Turun laajaa seulontamallia.
Kansainvälisessä tiedekeskustelussa on väitelty mammografian hyödyistä sekä siihen liittyvästä ylidiagnostisoinnista.
– Eräs tutkija on esittänyt, että jopa 30 prosenttia mammografian myötä arvioiduista syöpäepäilyistä on ylidiagnostisoinnin tuloksia. Tutkimukseni paljasti, että ylidiagnostisointien määrä jää noin kymmenen prosenttiin. Tutkimustulokset eivät tukeneet monille tahoille levinneitä, ja toistuvasti kansainvälisessäkin mediassa esiin nostettuja tutkimustulkintoja, joiden mukaan mammografiaseulonnoista voitaisiin luopua, Parvinen sanoo.
***
Perjantaina 14. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku) julkisesti tarkastettavaksi LL Ilmo Parvisen väitöskirja ”The Effects of the Breast Cancer Mammography Screening Programme in Women aged 40 to 84 years in Turku, Finland (1987–2009)” (Turun Mammografiaseulontaohjelman vaikutukset 40–84-vuotiaisiin turkulaisnaisiin 1987–2009). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Pekka Puska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja kustoksena professori Heikki Minn Turun yliopistosta.
LL Ilmo Parvinen on syntynyt 1945 Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1964 Porin lyseosta. Lääketieteen lisensiaatiksi Parvinen valmistui 1971 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu kliinisen onkologian ja patologian alaan.
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet