Vähäiselle huomiolle jäänyt alue varhaisella näköaivokuorella tiedettyä tärkeämpi (Väitös PsM Niina Salminen-Vaparanta, 15.11.2014, psykologia)
Varhaisella näköaivokuorella on aiempaa tiedettyä suurempi merkitys ihmisen näköhavainnon syntymisessä. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet ensimmäisen näköaivokuoren merkitykseen, mutta psykologian maisteri Niina Salminen-Vaparanta havaitsi, että vähemmälle huomiolle jääneen toisen näköaivokuoren alueen merkitys on suuri.
Turun yliopiston tiedote 7.11.2014
Niina Salminen-Vaparanta tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa näkökokemusta, millä tarkoitetaan tajuntaan pääsevää näköhavaintoa.
– Tieteelle on yhä suuri arvoitus, miten aivot synnyttävät tajunnan. Siksi on tärkeää ymmärtää näkökokemuksen syntymekanismit, Salminen-Vaparanta sanoo.
Hän tutki viidessä osatutkimuksessa, miten aivot tuottavat näkökokemuksen, ja löysi useita uusia havaintoja. Yksi merkittävimmistä liittyi näköaivokuoreen eli aivojen takaosassa sijaitsevaan alueeseen, joka käsittelee silmistä tulevaa näköinformaatiota.
– Aikaisemmissa tutkimuksissa on korostettu ensimmäisen näköaivokuoren välttämättömyyttä näönvaraiselle tajunnalle, mutta viereisen toisen näköaivokuoren alueen rooli on ollut epäselvä. Väitöstutkimukseni viittaa siihen, että prosessointi myös toisella näköaivokuoren alueella on välttämätöntä näönvaraiselle tajunnalle, Salminen-Vaparanta sanoo.
Tutkimus paljasti myös, että kun tajunnallinen havainto sisälsi enemmän yksityiskohtia, prosessointia toisella näköaivokuoren alueella kesti pidempään kuin tilanteessa, jossa näköinformaatio sisälsi vain vähän yksityiskohtia.
– Enemmän yksityiskohtia sisältävän kokemuksen syntymiseen vaaditaan siis pidempikestoista prosessointi varhaisilla näköaivokuoren alueilla kuin yksinkertaisemman kokemuksen syntymiseen, Salminen-Vaparanta sanoo.
Tutkimus tukee myös näkemystä, että aktivaatio aivojen taka-sivuosassa sijaitsevalla lateraalisella näköaivokuoren alueella on välttämätöntä tajunnalliselle kokemukselle objektin muodosta.
Migreenipotilaita kiusaava fosfeeni syntyy aivoalueiden kommunikoidessa
Mallit tajunnan ja tarkkaavaisuuden välisestä suhteesta eivät ole riittäviä
– Tulokset viittaavat siihen, että nykyaikaiset mallit tajunnan ja tarkkaavaisuuden välisestä suhteesta eivät ole riittävän tarkkoja monimutkaisen interaktion ymmärtämiseksi, Salminen-Vaparanta sanoo.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että aivosähkökäyrässä voidaan havaita ero tajunnallisuuteen pääsevän ja tajunnallisuuden ulkopuolelle jäävän sisällön välillä jo hiukan yli 0,1 sekuntia ärsykekuvan esittämisen jälkeen.
– Epäselvää kuitenkin on, että tapahtuuko tajunnallinen kokemus jo tällöin vai vasta myöhemmin, Salminen-Vaparanta sanoo.
Tajunnan ja tarkkaavaisuuden välistä suhdetta selvitettiin tutkimalla aivojen sähköistä toimintaa terveillä nuorilla aikuisilla sekä kirjallisuuskatsauksen avulla.
***
Lauantaina 15. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku) julkisesti tarkastettavaksi psykologian maisteri Niina Salminen-Vaparannan väitöskirja ”The neural processes generating visual phenomenal consciousness: ERP and neuronavigated brain stimulation studies” (Visuaalisen tajunnan synnyttävät hermostolliset prosessit: navigoidulla aivostimulaatiolla ja ERP-menetelmällä tehdyt tutkimukset). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Talis Bachmann Tarton yliopistosta Virosta ja kustoksena professori Antti Revonsuo Turun yliopistosta.
Psykologian maisteriksi Salminen-Vaparanta valmistui 2005 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu psykologian alaan.