Asiasana: Väitös

Molekyylibiologisen datan määrän viime vuosikymmeninä tapahtunut räjähdysmäinen kasvu on tehnyt biologian tutkimuksesta yhä datakeskeisempää. Molekyylibiologisen tiedon käsittelyssä tarvitaan tästä johtuen yhä hienostuneempia, ja laskennallisesti tehokkaampia, tilastollisia, matemaattisia ja algoritmisia menetelmiä. Filosofian maisteri Johannes Tuikkala kehitti väitöstyössään menetelmiä, jotka helpottavat suurten molekyylibiologisten havaintoaineistojen prosessointia ja visualisointia.

Reaktiiviseen niveltulehdukseen altistavan kudosantigeeni HLA-B27:n ilmeneminen muuttaa tiettyjen, tulehduksen syntyyn osallistuvien, signalointimolekyylien toimintaa soluissa. Havainto on osa filosofian maisteri Marja Ruuskan väitöstutkimusta, jossa hän selvitti leukosyyttiantigeeni HLA-B27:n toimintaa.

Luonnonvarojen ylikäyttöongelmat ratkeavat usein varannonkäyttäjien yhteistoiminnan avulla. Valtiotieteiden maisteri Hannu Autto osoittaa väitöskirjassaan, että rationaalisten toimijoiden yhteistyö ei ole kuitenkaan vain mahdollinen ratkaisu ylikäytön ongelmaan, vaan se voi olla myös osa ongelmaa. Autto esittääkin uusia tapoja soveltaa kollektiivisen toiminnan teoriaa luonnonvarojen hallinnan ongelmiin.

Helena Rusasen väitöstutkimuksen mukaan palveluratkaisuja kehittävien yritysten kannattaa hyödyntää laajasti yritysten ja organisaatioiden muodostamia verkostoja etsiessään resursseja innovointiin – olipa kyse teknologiatuotteista, kehitysympäristöistä, rahoituksesta, toimialatietoudesta, referenssiasiakkaista tai erityisosaamisesta.

Kaupunkimaisen maankäytön, kuten asfalttipintojen ja tiheän rakennuskannan, ansiosta Turun keskustan alue on usein ympäristöään lämpimämpi, osoittaa Juuso Suomen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Keskimäärin lämpötilaero on 2 astetta, mutta tyynellä ja selkeällä säällä ero voi olla jopa 10 astetta.

Lääkärien sairausloman kirjoituskäytännöissä on huomattavaa vaihtelua. Potilaat eivät välttämättä saa tasavertaista kohtelua, eivätkä myöskään pääse tasapuolisesti nauttimaan yhteiskunnan takaamista sosiaalietuuksista. Koska sairauslomista aiheutuu merkittäviä taloudellisia seuraamuksia, olisi käytäntöjen yhtenäistämiseksi mietittävä keinoja, toteaa Anni Kankaanpää Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Sarah Birdin tähtitieteen väitöstutkimuksesta selviää, että galaksien halot ovat dynaamiselta ja kemialliselta rakenteeltaan ainutlaatuisia. Tulokset tukevat ajatusta siitä, että useat mekanismit vaikuttavat galaksien syntyyn ja kehitykseen.

Jo 40-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden naisten kohdalla aloitettu mammografiaseulonta on onnistunut vähentämään merkittävästi naisten kuolleisuutta rintasyöpään. Lääketieteen lisensiaatti Ilmo Parvisen väitöstutkimus kumoaa myös epäilyt ylidiagnostisoinnista. Parvinen suosittaakin tutkimustulosten perusteella, että seulontojen laajentamista iäkkäille, 70–74-vuotiaille naisille, pitäisi ryhtyä koko maassa hetimiten vakavasti harkitsemaan.

Turun yliopistossa väittelevä Matti Vihakas on tutkinut kasvien fenolisten yhdisteiden vaikutuksia kasveja syöviin hyönteistoukkiin. Sahapistiäistoukkien ruumiinnesteestä, hemolymfasta, löydettiin suuria pitoisuuksia fenolisiin yhdisteisiin kuuluvia flavonoidien glykosideja. On mahdollista, että sahapistiäiset ovat evoluution myötä kehittyneet hyödyntämään kasvien kemiallisia yhdisteitä omiin käyttötarkoituksiinsa.

Varhaisella näköaivokuorella on aiempaa tiedettyä suurempi merkitys ihmisen näköhavainnon syntymisessä. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet ensimmäisen näköaivokuoren merkitykseen, mutta psykologian maisteri Niina Salminen-Vaparanta havaitsi, että vähemmälle huomiolle jääneen toisen näköaivokuoren alueen merkitys on suuri.