Lääkärien sairausloman kirjoituskäytännöissä huomattavaa vaihtelua (Väitös: LL Anni Kankaanpää, 21.11.2014, kansanterveystiede)
Lääkärien sairausloman kirjoituskäytännöissä on huomattavaa vaihtelua. Potilaat eivät välttämättä saa tasavertaista kohtelua, eivätkä myöskään pääse tasapuolisesti nauttimaan yhteiskunnan takaamista sosiaalietuuksista. Koska sairauslomista aiheutuu merkittäviä taloudellisia seuraamuksia, olisi käytäntöjen yhtenäistämiseksi mietittävä keinoja, toteaa Anni Kankaanpää Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.
Turun yliopiston tiedote 12.11.2014
Kun lääkäreiltä kysytään, montako päivää sairauslomaa pitäisi kirjoittaa tietyille potilaille, vastaukset eivät ole yhtenäisiä.
– 19 potilastapauksen aineistoja käytettäessä erot lääkäreiden arvioissa ovat jopa 4–8-kertaisia. Yhteiskunnalle koituvissa kustannuksissa tällainen vaihtelu vastasi kymmeniä tuhansia euroja, Turun yliopistossa kansanterveystieteen alalta väittelevä Anni Kankaanpää sanoo.
Kankaanpää tarkasteli väitöstutkimuksessaan eri alojen lääkäreiden näkemyksiä sopivista sairauslomien määristä ja selvitti, mitkä lääkärin tai työympäristön ominaisuudet ovat yhteydessä sairausloman määrään. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla, jotka postitettiin yleislääkäreille, työterveyslääkäreille, kirurgeille ja hammaslääkäreille. Lomakkeissa oli kunkin lääkärin omaan alaan kuuluvia kuvitteellisia potilastapauksia, joille vastaajat arvioivat sopivan sairauslomapäivien määrän.
Lääkärin koulutus ja työympäristö yhteydessä sairausloman määrään
Tutkimuksessa kävi ilmi, että pienissä kunnissa työskentelevillä lääkäreillä oli taipumus kirjoittaa enemmän sairauslomaa kuin suurissa kunnissa työskentelevillä. Yleislääkärit kirjoittivat työterveyslääkäreitä enemmän sairauslomaa samoille potilastapauksille. Lisäksi julkisella sektorilla työskentelevät työterveyslääkärit kirjoittivat enemmän sairauslomaa kuin yksityissektorilla tai työnantajien palveluksessa työskentelevät.
Sen sijaan lääkärin iällä tai sukupuolella ei ollut selvää yhteyttä kirjoitetun sairausloman määrään.
– Monilla tekijöillä oli hieman vaikutusta sairauslomien pituuksiin, mutta ne eivät selitä vaihtelun suuruutta. Tutkimuksen perusteella ei myöskään voida sanoa, miksi juuri nämä tekijät näyttävät olevan yhteydessä sairausloman määrään, Kankaanpää kertoo.
Ratkaisuna Ruotsin mallin mukainen ohjeistus?
Kankaanpää arvelee, että käytäntöjen kirjavuus johtuu ainakin osittain ohjeistuksen ja koulutuksen puutteesta. Tällä hetkellä lääkärikoulutukseen sisältyvä sairauslomaopetus on hyvin marginaalista ja keskittyy lähinnä teknisiin seikkoihin.
Ruotsissa lääkäreillä on käytössään Sosiaalihallituksen ohjeisto, jossa useimmille tavallisille sairauksille on määritetty sopiva sairausloman määrä. Tämän ohjeiston julkaisemisen jälkeen sairauslomien määrä on huomattavasti vähentynyt Ruotsissa.
– Samantyyppinen ohjeisto voisi toimia meilläkin. Sairauslomien kirjoittamista voitaisiin myös opettaa lääkärien perus- ja jatkokoulutuksen yhteydessä monipuolisemmin, Kankaanpää ehdottaa.
***
Perjantaina 21. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Sanitas, Salus-sali, Lemminkäisenkatu 1, Turku) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Anni Kankaanpään väitöskirja ”Sick leave prescribing practices in Finland” (Sairausloman kirjoituskäytännöt Suomessa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Kaj Husman Työterveyslaitoksesta ja kustoksena professori Risto Tuominen Turun yliopistosta.
LL Anni Kankaanpää on syntynyt 1986 Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2005 Kuninkaanhaan lukiosta Porista. Lääketieteen lisensiaatiksi Kankaanpää valmistui 2011 Turun yliopistosta. Hän toimii erikoistuvana radiologina Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Väitös kuuluu kansanterveystieteen alaan.