Turun keskusta voi olla jopa 10 astetta ympäristöään lämpimämpi (Väitös: KTM, FM Juuso Suomi, 21.11.2014, maantiede)
Kaupunkimaisen maankäytön, kuten asfalttipintojen ja tiheän rakennuskannan, ansiosta Turun keskustan alue on usein ympäristöään lämpimämpi, osoittaa Juuso Suomen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Keskimäärin lämpötilaero on 2 astetta, mutta tyynellä ja selkeällä säällä ero voi olla jopa 10 astetta.
Turun keskustan ja ympäristön välinen lämpötilaero on suurimmillaan öisin. Viileintä on keskustasta sisämaahan sijaitsevilla harvaan asutetuilla alueilla. Korkeampi lämpötila muodostaa keskustaan niin sanotun lämpösaarekkeen, joka vallitsee Turussa talvisaikaan tavallisesti vuorokaudenajasta riippumatta.
– Ajoittain kaupungin keskusta saattaa olla myös ympäristöään viileämpi. Tällöin puhutaan kylmäsaarekkeesta, joka esiintyy yleisimmin keväällä ja kesällä päiväsaikaan, Suomi toteaa.
Alueelliset lämpötilaerot ovat suurimmillaan kesällä, kun taas yksittäiset ääriarvot saavutetaan usein talvella. Meriveden lämpötila vaikuttaa lämpösaarekkeen painopisteeseen siten, että se siirtyy syksyllä kohti rannikkoa ja keväällä kohti sisämaata.
Lämpösaareke on voimakkaampi tyynellä ja selkeällä säällä
Väitöstutkimuksessaan Suomi selvitti erilaisten mallinnusmenetelmien avulla, mikä on ympäristötekijöiden, kuten maankäytön, korkeuserojen sekä vesialueiden vaikutus havaittuihin lämpötilaeroihin eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Hän totesi kaupunkimaisen maankäytön olevan pitkällä aikavälillä merkittävin alueellisia lämpötilaeroja aiheuttava tekijä, joka pääsiassa nostaa lämpötiloja.
– Vesialueiden vaikutus korostuu keväällä veden lämpötilan ollessa suhteellisen alhainen, sekä syksyllä veden lämpötilan ollessa suhteellisen korkea. Korkeuserojen vaikutus on keskimäärin vähäisin, ja ilmenee lähinnä alavien paikkojen alttiutena öiselle kylmän ilman valumiselle, Suomi kertoo.
Korkeuserojen merkitys kuitenkin korostuu inversiotilanteissa, eli lämpötilan ollessa korkeampi ylemmäs mentäessä, ja sen vaikutus on ajoittain kaupungin ja vesialueiden vaikutusta suurempi.
Lämpösaarekkeen voimakkuuteen vaikuttaa vuoden- ja vuorokaudenaikojen lisäksi säätila. Lämpösaareke on tavallisesti voimakkaimmillaan tyynellä ja selkeällä säällä. Suomi havaitsi tuulennopeuden olevan Turussa pilvisyyttä merkittävämpi lämpösaarekkeeseen vaikuttava tekijä.
– Tuulennopeuden ollessa yli 3 metriä sekunnissa lämpösaarekkeen voimakkuus jää yleensä alle 2 asteeseen. Pilvisyys taas hillitsee lämpösaarekkeen voimakkuutta selvästi vasta silloin, kun taivas on täysin pilvien peitossa, Suomi sanoo.
Lämpötilojen alueellista vaihtelua on tutkittu Turussa yli 10 vuotta Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen Turun kaupunki-ilmastoa tarkastelevassa TURCLIM-projektissa, jota toteutetaan yhdessä Turun kaupungin ympäristötoimialan kanssa.
***
Perjantaina 21. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi KTM, FM Juuso Suomen väitöskirja ”Characteristics of urban heat island (UHI) in a high-latitude coastal city - a case study of Turku, SW Finland” (Kaupungin lämpösaarekkeen ominaispiirteitä pohjoisessa rannikkokaupungissa - esimerkkinä Turku). Virallisena vastaväittäjänä toimii lehtori Agnieszka Wypych Jagellon yliopistosta, Krakovasta Puolasta, ja kustoksena professori Risto Kalliola Turun yliopistosta.
KTM, FM Juuso Suomi on syntynyt 1976 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1995 Turun lyseon lukiosta. Kauppatieteen maisteriksi Suomi valmistui 2001 Turun kauppakorkeakoulusta ja filosofian maisteriksi 2005 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii projektitutkijana. Väitös kuuluu maantieteen alaan.