Ihmisen leukosyyttiantigeeni B27:n ilmeneminen aiheuttaa muutoksia solujen signalointimolekyylien toiminnassa (Väitös FM Marja Ruuska, 21.11.2014, mikrobiologia ja immunologia)
Reaktiiviseen niveltulehdukseen altistavan kudosantigeeni HLA-B27:n ilmeneminen muuttaa tiettyjen, tulehduksen syntyyn osallistuvien, signalointimolekyylien toimintaa soluissa. Havainto on osa filosofian maisteri Marja Ruuskan väitöstutkimusta, jossa hän selvitti leukosyyttiantigeeni HLA-B27:n toimintaa.
Turun yliopiston tiedote 14.11.2014
Ruuska havaitsi tutkimuksessaan, että tulehduksen kannalta merkittävä signalointimolekyyli STAT1 aktivoituu voimakkaammin HLA-B27-positiivisissa soluissa kuin kontrollisoluissa, jotka eivät ilmennä HLA-B27-kudosantigeeniä.
– Tutkimuksessa saadut tulokset auttavat ymmärtämään paremmin niitä mekanismeja, joilla HLA-B27 vaikuttaa sairauden syntyyn, Ruuska kertoo.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka ihmisen leukosyyttiantigeeni HLA-B27 vaikuttaa tulehdusreaktiossa tärkeisiin solunsisäisiin signalointimolekyyleihin. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti tulehduksen kannalta merkittävään signalointimolekyyliin: transkriptiotekijä STAT1:een.
– Tulokset osoittavat että soluissa, jotka ilmentävät HLA-B27-kudostekijää, STAT1:n aktivaatio on muuttunut merkittävästi kontrollisoluihin verrattuna, Ruuska sanoo.
HLA-B27 on ihmisissä yksilöllisesti ilmenevä kudosantigeeni, jonka tiedetään lisäävän alttiutta sairastua tietyntyyppisiin niveltulehdussairauksiin: spondyloartriitteihin. Reaktiivinen artriitti eli reaktiivinen niveltulehdus on eräs spondyloartriittien ryhmään kuuluva niveltulehdussairaus. Se voi ilmetä tiettyjen bakteeritautien, kuten salmonellanja yersinian aiheuttamien tulehdusten, jälkitautina.
Jopa 40–80 prosentilla reaktiiviseen niveltulehdukseen sairastuneista on HLA-B27-kudostekijä.
– Aktiivisesta tutkimustyöstä huolimatta ei tiedetä millä mekanismilla HLA-B27 vaikuttaa sairastumisherkkyyteen. Tiedetään kuitenkin, että HLA-B27-molekyylillä on taipumus laskostua valmistumisvaiheessa epätäydellisesti. Tämä epätäydellinen laskostuminen saattaakin muuttaa sellaisia solunsisäisiä signalointireittejä ja/tai niihin osallistuvia molekyylejä, jotka vaikuttavat solun immuuni- ja tulehdusvasteisiin, Ruuska sanoo.
STAT1 on transkriptiotekijä, joka välittää muun muassa tulehdusreaktioissa merkittävässä osassa olevien interferonien välittämiä signaaleja soluissa eteenpäin. Sen toimintaa voidaan säädellä fosforyloimalla eli lisäämällä aktiivisia fosfaattiryhmiä proteiinin tärkeisiin aminohappotähteisiin.
– Soluissa, jotka ilmentävät leukosyyttientigeeni HLA-B27:ää STAT1:n fosforylaation havaittiin olevan sekä voimakkaampaa että pitkittynyttä verrattuna HLA-B27-negatiivisiin kontrollisoluihin, Ruuska sanoo.
Lisäksi STAT1:n fosforylaation havaittiin olevan riippuvaista infektioiden aikana aktivoituvasta proteiinikinaasi PKR:stä (double-stranded RNA-dependent protein kinase).
– STAT1:den poikkeuksellisen aktivaation lisäksi tutkimuksissa huomattiin, että lähetti RNA:ta stabiloivan proteiinin HuR:n – Human antigen R:n – ilmeneminen on poikkeavaa HLA-B27-positiivisissa soluissa, Ruuska kertoo.
HuR:n tiedetään säätelevän mm. tulehduksissa tärkeän sytokiinin, TNF:n (tumor necrosis factor), toimintaa.
– Havaitsimme myös, että HLA-B27-positiiviset solut eritettävät huomattavasti enemmän tulehduksessa välittäjäaineena toimivaa interleukiini 6:tta kuin kontrollisolut, Ruuska kertoo.
Työssä käytettiin ihmisen U937 monosyyttisolulinjan soluja.
Ruuskan havainnot auttavat ymmärtämään kuinka HLA-B27-kudostekijä vaikuttaa niveltulehdusten syntyyn. Taudin syntymekanismien parempi ymmärtäminen edesauttaa tehokkaampien lääkkeiden kehittämistä tulevaisuudessa.
***
Perjantaina 21. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Mikro, auditorio, Kiinamyllynkatu 13, Turku) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Marja Ruuskan väitöskirja ”Modulation of signaling molecules by human leucocyte antigen B27; special reference to STAT1” (Ihmisen leukosyyttiantigeeni B27:n aiheuttamat muutokset signalointimolekyyleissä, erityisesti STAT1-proteiinissa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Olli Vainio Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Jaana Vuopio Turun yliopistosta.
FM Marja Ruuska on syntynyt 1977 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1996 Luostarivuoren lukiosta. Filosofian maisteriksi Ruuska valmistui 2005 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tutkijana. Väitös kuuluu lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian alaan.
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet