Kansainvälisessä ELMI-konferenssissa on tällä viikolla koolla kehittyneen valomikroskopian huippututkijat ja laitekehittäjät ympäri maailmaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävässä tapahtumassa on yhteensä yli 500 osallistujaa yliopistoista, kuvantamislaitoksista ja yrityksistä. Konferenssissa esitellään uusinta mikroskopia- ja laserteknologiaa ja virtuaalitodellisuusratkaisuja.
Turussa pohditaan 14.–17.6.2022 yksilön elämästä kertomisen mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta monitieteisessä konferenssissa. Tapahtuma kokoaa Turkuun eri puolilta maailmaa noin kaksisataa tutkijaa ja taiteilijaa. Konferenssissa tarkastellaan muun muassa menneisyydessä tuntemattomiksi jääneiden elämien esiin kirjoittamista, lapsille suunnattuja elämäkertoja sekä muistamisen ja kerronnan yhteyttä. Esitelmien lisäksi ohjelmassa on myös elokuvia.
Millainen on tulevaisuuden yhteiskunta? Kutsumme median kuuntelemaan Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alumnipäivän paneelikeskustelua torstaina 9.6. kello 17.00 alkaen Turun yliopiston päärakennuksen Tauno Nurmela -saliin.
Pieni osuus potilaista käy terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli kymmenen kertaa vuodessa, selviää LL Anne Santalahden kansanterveystieteen alan väitöstutkimuksessa. Yleensä lääkäripalvelujen suurkäyttö on viidessä vuodessa ohimenevä ilmiö, mutta osa paljon palveluja käyttävistä potilaista jatkaa runsasta lääkärillä käyntiään vuosia. Tämä voi Santalahden mukaan johtua siitä, etteivät lääkärit ja hoitajat tunnista suurkäyttäjää ja hänen palvelutarpeitaan sähköisestä potilaskertomuksesta.
LL Felix He osoitti väitöstutkimuksessaan filovirusten heikentävän luontaista immuniteettivastetta vähentämällä RIG-I:n kaltaisten reseptorien aktivoitumista, mikä johtaa heikentyneeseen interferonivasteeseen, ja filovirusten VP24-proteiinit vaikuttivat tyypin I ja III interferoni-geeniekspressioon.
Tulevaisuustietoisuus kuvaa ajattelutapojamme ja taipumuksiamme liittyen siihen, minkälaisena näemme tulevaisuuden. VTM Sanna Ahvenharju kollegoineen kehitti väitöstutkimuksessaan mittarin tulevaisuustietoisuuden merkityksen ja vaikutusten arvioimiseksi sekä sen kehittymisen seuraamiseksi.
Keskimäärin 31,4 prosenttia nuorista koki oman ilmoituksensa mukaan olonsa koulussa turvattomaksi, osoitti 13 Euroopan ja Aasian maata kattava tutkimus, joka toteutettiin Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johdolla. Suomessa yhdeksän kymmenestä nuoresta tuntee olonsa turvalliseksi koulussa, Japanissa vain noin kolmannes.
Kaikkeen ulkomailta tulevaan suhtaudutaan Venäjällä tänä päivänä varauksella. Venäjän duumassa valmistellaan lakia, joka taistelee “anglismeja”, eli englannin kielestä tulevia lainasanoja, vastaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana venäjän kieli on saanut paljon lainasanoja esimerkiksi englannista, ranskasta, saksasta, hollannista, japanista ja jopa suomesta. FM Gustaf Olsson tutki väitöskirjassaan venäjän kielen uusia lainaverbejä ja sitä, miten ne sopeutuvat venäjän kielioppiin ja muodostavat aspektipareja. Mikään kieli ei ole “puhdas”, vailla ulkomaalaisia vaikutteita.
Monimutkaiset tuotesuhteemme muodostuvat edelleen tavaran jatkuvasta hankinnasta ja siitä luopumisesta. Tavarat myös kuluvat ja rikkoutuvat ennenaikaisesti, jotta ostaisimme niitä aina lisää. Monien tuotteiden elinkaari onkin varsin lyhyt. Poikkeuksena tähän on uustuotanto, jossa tuotannosta joskus poistettu tuote otetaan uudelleen valmistukseen. Uustuotannossa olevia tuotteita nimitetään usein myös klassikoiksi.
Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.