Asiasana: Mediatiedote

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kansainvälinen PET-symposiumi kartoittaa alan kehityksen vaikutukset hoitoon ja tutkimukseen

02.06.2022

Syöpätaudit, aivotutkimus, lihavuuden mekanismit ja sydänsairaudet. Nämä ovat osa lääketieteen erikoisaloista, joihin PET-kuvantamisen nopea kehitys heijastuu. Turussa alkaa kesäkuun 3. päivänä kansainvälinen Turku PET-symposiumi, jossa käydään läpi alan uusin tutkimusnäyttö PET-merkkiaineista menetelmän kliinisiin käyttötapoihin.

Vuodenaikaisuus säätelee jokien ja rannikkovesien sedimenttikulkeumaa (Väitös: FM Jouni Salmela, 11.6.2022, maantiede)

Jokien muutokset ja sedimentin kulkeutuminen ovat riippuvaisia ilmasto- ja sääolosuhteista. Jokien sedimenttiprosessit ovat suurimmillaan voimakkaiden virtausolosuhteiden aikana, tyypillisesti kevättulvien aikaan kylmän ilmaston virtavesissä. Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan myös vesiemme sameuteen, sillä leutoina talvina sedimenttikulkeuma on voimakkaampaa.

Palliatiivisen intervention saaneilla syöpäpotilailla vähemmän sairaalahoitojaksoja ja päivystyskäyntejä (Väitös: LL Liisa Rautakorpi, 10.6.2022, kliininen syöpätautioppi)

Syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoidosta keskustellaan paljon, mutta hoitokäytäntöjä ei ole kartoitettu Suomessa kattavasti. Liisa Rautakorven väitöstutkimuksessa todettiin, että aika syöpähoitojen päättymisestä kuolemaan vastasi Suomessa kansainvälisiä suosituksia. Palliatiivisen eli oireisiin keskittyvän kokonaisvaltaisen hoidon intervention saaneet syöpäpotilaat joutuivat turvautumaan erikoissairaanhoitoon viimeisen elinkuukauden aikana muita harvemmin.

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät saattavat olla yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintaan paljon luultua aiemmin (Väitös: LL Juuso Hakala, 10.6.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

LL Juuso Hakalan väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten vähäinen fyysinen aktiivisuus, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja ylipaino, ovat yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintaan jo lapsuudesta alkaen. Yli 30 vuoden seuranta-aikana sekä yksittäiset riskitekijät että niiden kasautuminen lapsuudesta alkaen olivat yhteydessä keski-iän heikkoihin kognitiivisiin toimintoihin muistissa ja oppimisessa, visuaalisen tiedon käsittelykyvyssä, työmuistissa sekä reaktioajassa.

Koulujen mielenterveyspalvelut koetaan riittämättöminä – Tutkimuksessa selvitettiin palveluiden tilaa ja kuvattiin neljä tulevaisuuden visiota

31.05.2022

Väitöskirjatutkija Tiina Putkurin tutkimusartikkelissa selvitettiin koulujen mielenterveyspalveluiden nykytilaa ja kuvattiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden visiota palveluiden järjestämiseksi. Tutkimuksessa selvisi, että mielenterveyspalvelut koetaan kouluissa riittämättöminä ja vaikeasti saavutettavina. Tulevaisuuskuvissa korostui jako terveyttä edistävään toimintaan ja sairauslähtöiseen hoitoon.

Ulkomaille tohtoriopintoihin edetään moninaisia polkuja pitkin (Väitös: KM, FM Marja Peura, 3.6.2022, kasvatustiede)

Tohtoriopintoihin ulkomaille ei ole olemassa vain yhtä reittiä ja syytä, vaan ulkomailla tohtoriopintoja suorittavien polut opintoihin ja opintojen aikana ovat moninaiset. Aihetta väitöstutkimuksessaan selvittänyt Marja Peura havaitsi, että ulkomailla tohtoriopintoja tekee heterogeeninen joukko suomalaisia, jotka navigoivat poluillaan yksilöllisin tavoittein ja resurssein.

Lasten ja nuorten ihomelanooman esiintyvyys nelinkertaistui vuosina 1990-2014 (Väitös: LL, MSc Emma Rousi, 3.6.2022, kirurgia)

Lasten ihomelanoomat poikkeavat teini-ikäisten ja aikuisten melanoomista usein ulkonäöltään, histopatologiselta alatyypiltään sekä ennusteeltaan, selviää Emma Rousin kirurgian alan väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa lasten ja teini-ikäisten melanoomien havaittiin poikkeavan aikuisten melanoomista myös BRAFV600E-, ALK- ja PD-L1-positiivisuudeltaan, ja heillä todettiin aikuisia useammin Spitzoidin alatyypin melanoomia. Vaikka ihomelanooma on lapsilla ja nuorilla harvinainen syöpäsairaus, Rousin tutkimuksessa sen esiintyvyyden todettiin noin nelinkertaistuneen vuosina 1990-2014.

Naispelaajat rikkovat pelikulttuurin sukupuolirajoja (Väitös: FM Usva Friman, 3.6.2022, digitaalinen kulttuuri)

FM Usva Friman tarkasteli digitaalisen kulttuurin alan väitöstutkimuksessaan naispelaajien pelikulttuurista toimijuutta. Tutkimus osoitti, että pelaamisen valtavirtaistumisesta ja naisten pelaamisaktiivisuuden kasvusta huolimatta naispelaajat ovat yhä sukupuolensa vuoksi marginalisoitu pelaajaryhmä, joka samanaikaisesti sekä osallistuu aktiivisesti ja monipuolisesti pelikulttuuriin että tulee torjutuksi sen piiristä.