Asiasana: Mediatiedote

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uusi merkkiaine helpottaa aivohalvaukseen ja Alzheimerin tautiin usein liittyvän neuroinflammaation PET-kuvantamista (Väitös: MChem Thomas Keller, 14.6.2019, kemia)

Neuroinflammaatiota, eli keskushermoston kudosten kroonista matala-asteista tulehdustilaa, esiintyy useissa keskushermostoon liittyvissä taudeissa, kuten aivohalvauksessa ja Alzheimerin taudissa. Thomas Keller tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa uutta neuroinflammaation kuvantamiseen tarkoitettua PET-merkkiainetta.

Afasiatutkijat ja kliinistä työtä tekevät puheterapeutit kokoontuvat Turkuun pohtimaan kuntoutuksessa käytettäviä uusia teknologioita

06.06.2019

Pohjoismainen afasiakonferenssi kokoontuu 13.-15.6. Turun yliopistossa.  Nordic Aphasia Conference 2019 -tapahtumassa keskitytään erityisesti etäkuntoutukseen sekä uuden teknologian tuomiin mahdollisuuksiin uudenlaisessa kuntoutuksessa. Konferenssin toteuttamisessa ovat mukana myös Åbo Akademi ja Afasian kuntoutustutkimusyhdistys ry. Yli 200 osallistujan joukossa on asiantuntijoita Pohjoismaisen lisäksi muualta Euroopasta sekä Australiasta ja Yhdysvalloista. Konferenssissa tuodaan esille myös kansainvälistymisen ja sen myötä monikielisyyden tuomat haasteet kuntoutuksessa.

Vanhojen lainsuomennosten kopiointiperinne oli tunnettua monipuolisempi (Väitös: FM Harri Uusitalo, 14.6.2019, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus)

Turun yliopistossa väittelevä Harri Uusitalo tarkasteli väitöstutkimuksessaan 1600-luvulta peräisin olevaa tekstikokoelmaa, Aitolahden koodeksia, ja erityisesti siihen sisältyvää suomenkielistä lakitekstiä. Aitolahden koodeksin tutkimus valaisee vanhojen lakikäsikirjoitusten kopiointiperinteen lisäksi myös sitä, millä tavalla lakikieli erosi saman aikakauden uskonnollisesta kielestä. Koodeksin kirjoittajaa jäljitettiin rikostutkimuksen keinoin.

Tieteellisen toiminnan piirteet tulevat ymmärrettäviksi sen historiaa tarkastelemalla (Väitös: VTM Veli Virmajoki, 10.6.2019, filosofia)

Tieteen asema nyky-yhteiskunnassa on keskeinen. Tieteellisen toiminnan piirteitä ja niiden mahdollisia kytköksiä yhteiskuntaan, kulttuuriin ja teknologiaan ei kuitenkaan ymmärretä niin hyvin kuin tieteen keskeinen asema vaatisi. Turun yliopistossa väittelevä Veli Virmajoki selvitti väitöskirjassaan, miten tieteellisen toiminnan piirteitä voidaan ymmärtää tutkimalla tieteen historiaa. Tutkimus muotoilee uuden viitekehyksen, jonka avulla tieteen historia voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja joka auttaa ratkomaan tieteenhistorian tutkimuksessa aiemmin esiin tulleita ongelmia.
 

Tutkimuksesta uutta tietoa elintarvikkeiden sienimyrkyistä – uudet mittaustavat arvioivat mykotoksiiniriskiä ja vähentävät hukkaviljaa (Väitös: MSc Taha Hussien Abodalam, 10.6.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Elintarvikkeiden sienimyrkyt eli mykotoksiinit ovat vakava huolenaihe ihmisten ja eläinten terveydelle. Turun yliopistossa väittelevä Taha Hussien Abodalam selvitti tutkimuksessaan uusia tapoja tunnistaa, laskea ja luokitella mykotoksiineja tuottavia sieniä. Tutkimuksessa kehitetyillä mittausmenetelmillä voidaan arvioida mykotoksiiniriskiä ja vähentää elintarviketeollisuuden hukkaviljaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Selkämeren silakkakannassa ja Saaristomeren eläinplanktonlajistossa (Väitös: FM Katja Mäkinen, 14.6.2019, biologia)

Silakkakannan kasvu sekä meriveden makeutuminen ja lämpeneminen ovat yhteydessä Saaristomerellä kutevan silakan rasvapitoisuuden laskuun, osoittaa Katja Mäkinen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastonmuutos on vähentänyt mereisten eläinplanktonlajien määrää Saaristomerellä ja aikaistanut planktonin vuodenaikaista esiintymistä.

Väittelijä selvitti musiikkifestivaalien ja kansallisen identiteetin ilmaisemisen välisiä kytköksiä (Väitös: FM Jelena Gligorijević, 10.6.2019, musiikkitiede)

Turun yliopistossa väittelevä Jelena Gligorijević tarkasteli musiikkitieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan kansallisen identiteetin rakentumista Miloševićin jälkeisen ajan Serbiassa. Kahden musiikkifestivaalin tapausanalyysi osoitti, että musiikkifestivaalit ovat pitäneet pintansa kansallisen identiteetin esittämisen areenoina, mutta brändäys on tuonut siihen uusia vivahteita.