Afasiatutkijat ja kliinistä työtä tekevät puheterapeutit kokoontuvat Turkuun pohtimaan kuntoutuksessa käytettäviä uusia teknologioita
Pohjoismainen afasiakonferenssi kokoontuu 13.-15.6. Turun yliopistossa. Nordic Aphasia Conference 2019 -tapahtumassa keskitytään erityisesti etäkuntoutukseen sekä uuden teknologian tuomiin mahdollisuuksiin uudenlaisessa kuntoutuksessa. Konferenssin toteuttamisessa ovat mukana myös Åbo Akademi ja Afasian kuntoutustutkimusyhdistys ry. Yli 200 osallistujan joukossa on asiantuntijoita Pohjoismaisen lisäksi muualta Euroopasta sekä Australiasta ja Yhdysvalloista. Konferenssissa tuodaan esille myös kansainvälistymisen ja sen myötä monikielisyyden tuomat haasteet kuntoutuksessa.
Afasia on aikuisiän kielellinen häiriö, joka on yleensä seurausta aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta. Se aiheuttaa häiriöitä aivojen kielellisen verkoston toimintaan ja sen myötä vaikeuksia puheen tuottamiseen, puheen ymmärtämiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Suomessa aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain 25 000 ihmistä ja heistä merkittävä osa kärsii afasian aiheuttamista oireista.
Turun yliopiston logopedian yliopistonlehtori, dosentti Kati Renvallin mukaan seitsemättä kertaa järjestettävä konferenssi erityisyytenä on se, että osallistujissa on suuri joukko paitsi afasia-alan tutkijoita myös kliinistä työtä tekeviä puheterapeutteja. Se tuo keskusteluun moniulotteisuutta, sillä samaan aikaan kun puhutaan uusien teknologioiden mahdollisuuksista näyttää myös siltä, että erilaiset laitteistot ja ohjelmistot eivät yksistään paranna kuntoutusta tai sen vaikutuksia.
– Etäkuntoutusmuotoja on kuitenkin kehitetty viime vuosina voimakkaasti, sillä puheterapiaan pääsyä voivat haitata pitkät välimatkat. Etäkuntoutus vai vähentää alueellista eriarvoisuutta ja säästää resursseja, Renvall sanoo.
Uusimpina teknologiamuotoina on kehitetty avattaria, tietokonepeleistä tuttuja käyttäjän valitsemia ja häntä itseään edustavia visuaalisia hahmoja, jotka toimivat virtuaalitodellisuudessa. Avattarien hyötyjä on tutkinut konferenssiin saapuva tanskalaisen Aalborgin yliopiston apulaisprofessori Ulla Konnerup.
- Avatar-välitteinen toiminta virtuaaliympäristössä on tutkimusten mukaan auttanut afaattista henkilöä löytämään uuden identiteettinsä ja palauttamaan menetettyjä, muiden ihmisten kanssa hänen käyttämiään viestintätaitoja. Avattarien suurin hyöty onkin juuri identiteetin ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Lisäksi avattaria voidaan käyttää kielellis-kognitiivisten taitojen harjoitteluun, esimerkiksi nimeämisen ja orientaation parantamiseen Konnerup sanoo.
Australialaisen Queenslandin yliopiston tutkijatohtori Annie Hill on perehtynyt eri etäkuntoutusmuotojen etuihin ja puutteisiin.
- Etäkuntoutuksen etuna terapeutin luona annettavaan kuntoutukseen ovat parempi saatavuus, mahdollisuus ajoittaa kuntoutus parhaaseen mahdolliseen aikaan, hoidon jatkuvuus sekä mahdollisuus antaa sitä kuntoutujan kannalta luonnollisemmassa ympäristössä. Alalla tarvitaan kuitenkin kiireellistä tutkimusta hoidon tehosta, Hill sanoo.
Konferenssissa nousee esille myös kansainvälistymisen myötä yhä yleisemmäksi haasteeksi noussut monikielisyys afaattisen henkilön kuntoutuksessa. Konferenssiin saapuu aiheesta puhumaan professori Mira Goral Yhdysvalloista ja Oslon yliopiston tutkija Monica Norvik.
Medialla on mahdollisuus haastatella alustajia esimerkiksi taukojen aikana. Haastatteluista voi sopia Kati Renvallin (p. 050 3607607) kanssa.
Lisätietoa:
- konferenssin ohjelma http://nac2019.fi/
-Turun yliopiston logopedian yliopistonlehtori, dosentti Kati Renvall, kati.renvall@utu.fi, 050 3607607