Pohjoismaissa kiertävä kolmepäiväinen ScanVir 2019 -kongressi järjestetään Turussa 3.-5.6.2019. Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen virusopin järjestämään kongressiin saapuu noin 150 virologisen tutkimuksen ja diagnostiikan huippuosaajaa Pohjoismaista ja muualta Euroopasta. Turkuun on järjestetty kattava katsaus pohjoismaisesta virustutkimuksesta.
Uusi tutkimuslöytö liittyy SORLA-nimiseen proteiiniin, jonka geenivirheiden tiedetään säätelevän Alzheimerin tautia. Sen toimintaa on tutkittu aiemmin lähinnä aivoissa, mutta nyt toimintaa selvitettiin syöpäsoluissa. Akatemiaprofessori Johanna Ivaskan johtama tutkimusryhmä havaitsi, että SORLA-proteiini ilmeni voimakkaasti nk. HER2-positiivisissa syövissä, ja sen estäminen soluissa esti myös näiden syöpätyyppien kasvun.
Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat perustaneet yhteisen Väestötutkimuskeskuksen, joka pyrkii edistämään terveyttä ja hyvinvointia tehostamalla kliinisepidemiologisiin väestötutkimuksiin liittyvää tutkimus ja kehitystyötä.
Turun yliopiston Flavoria-tutkimusalusta ja -ravintola on paikka, jossa tutkijat ja liiketoiminnan kehittäjät pääsevät tuottamaan uutta tieteellistä tietoa ja innovaatioita ihmisten aitoja kokemuksia ketterästi tutkimalla ja testaamalla. Tavoitteena on keksiä uusia ratkaisuja kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin tarpeisiin.
Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.
Turun yliopiston siitepölytiedotus kerää kesällä 2019 yleisön havaintoja vieraskasvilaji marunatuoksukista Etelä-Suomessa. Marunatuoksukki viihtyy erityisesti lintujen ruokintapaikoilla, puutarhoissa ja joutomailla. Kasvia ei tule hävittää, sillä tutkimuksella halutaan selvittää, ehtiikö laji tuottaa Suomessa kypsiä siemeniä.
MD Kumail Motiani tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan pitkäkestoisen ja matalatehoisen kestävyysliikunnan sekä lyhytkestoisen ja korkeatehoisen sprintti-intervalliharjoittelun vaikutuksia maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaan. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäkestoinen ja matalatehoinen kestävyysliikunta parantaa tehokkaammin maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaa kuin lyhytkestoinen ja korkeatehoinen sprintti-intervalliharjoittelu.
Taidemaalari Timo Vuorikosken maalaama muotokuva paljastettiin Turun yliopiston Medisiina D:ssä 23.5.2019.
Mikael Jämsä tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa mikrolevillä ja sinilevillä tuotettavaa bioenergiaa yhdistettynä jätevedenpuhdistukseen. Jämsä löysi lupaavan leväsolukannan biodieselin tuotantoon, joka samalla sitoi ravinteita jätevedestä tehokkaasti. Tulos vahvistettiin myös pilottimittakaavassa oikealla kunnallisella jätevedellä.
MD Piryanka Motianin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelu aiheuttaa merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia valkoisessa rasvakudoksessa terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Sen sijaan liikuntaharjoittelun todettiin alentavan ruskean rasvan insuliiniherkkyyttä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kovatehoista intervalliharjoittelua voidaan pitää vähintään yhtä tehokkaana tutkimuksen kohdekudosten aineenvaihduntaa parantavana harjoitusmenetelmänä kuin perinteistä tasasykkeistä harjoittelua.