Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus CELE täyttää 20 vuotta. Juhlavuoden avaa kansainvälisen ja vertailevan koulutustutkimuksen professori Marcelo Parreira do Amaral luennollaan Education Gone Global — The Expanding Global Education Industry 2.9.2021
Lapsiin ja hyvinvointiin panostaminen pitää aloittaa jo varhaiskasvatusiässä. Vaatimus nousi laajalti esille Turun yliopiston SuomiAreenan Unelmana osallisuus -keskustelussa. Osattomuuden ja lapsiperheköyhyyden yhteyttä tutkivan professori Johanna Kallion mukaan taloudellisessa niukkuudessa kasvavien perheiden lapsilla on todettu olevan heikompi itsetunto ja harvemmin selkeitä suunnitelmia vaikkapa opintojen suhteen. Varhaiskasvatuksessa olisikin panostettava jokaisen lapsen kannustamiseen ja hänen kykyjensä uskomiseen.
Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteisiin kiinnittymiseen, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksessa. Tuloksissa korostui yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin, sillä lasten osallisuus näkyi erityisesti roolileikkitilanteissa ja kaverisuhteissa.
Luentosalissa kaikuu kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen vararehtori Inkeri Ruokosen sanat hänen lukiessaan Comeniuksen valaa. Muut valmistuneiden juhlaan, publiikkiin, osallistuneet vannoivat valansa kotona. Koronan vuoksi tiedekunnan publiikki järjestettiin toista kertaa etänä, mutta juhlan tuntu oli silti vahva. Puheenvuorot nostivat esille tiedekunnasta valmistuneiden merkityksen niin yhteiskunnan kehitykselle kuin yksittäisen ihmisen hyvinvoinnille.
Yli 860 hakijaa osallistui VAKAVA-kokeeseen Turun ja Rauman kampuksilla. Ensimmäistä kertaa valtakunnallisena toteutetun sähköisen kokeen käytännön järjestelyt onnistuivat lähes täydellisesti, Turun kampuksella vaivanneet muutamat tunnistautumis- ja verkko-ongelmat saatiin hoidettua nopeasti. Kokeen perusteella valitaan hakijat kesäkuisiin soveltuvuuskokeisiin.
Erilaisia visualisointitapojen, kuten opetusvälineiden, oppimispelien ja kuvien hyödyntäminen murtolukujen suuruuden oppimisessa auttaa erityisesti taitotasoltaan heikompia oppijoita. Tämän todisti väitöstutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Anu Tuominen, joka tutki kolmasluokkalaisten murtolukujen oppimista käyttäen interventiomenetelmää. Osa ryhmistä opiskeli perinteisen mallin mukaan, osa Tuomisen laatiman opetuskokeilun mukaisesti.
Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.
Mielenterveyskuntoutujan työ- ja opiskelukykyä arvioitaessa henkilön oma kokemus toimijuudesta on jäänyt muiden tekijöiden varjoon. Näin toteaa väitöstutkimuksessaan kasvatustieteiden maisteri Johanna Vilppola. Hän laati tutkimuksensa pohjalta kuntoutujille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille työkalun, joka tukee oman toimijuuden arviointia.
Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä rakennetaan kansallisiin tarpeisiin. Yhteiskunnallinen tilanne heijastelee tekijöihin, joilla kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia perustellaan. Näin toteaa korkeakoulujen kansainvälistymispolitiikkaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössä tutkinut kasvatustieteiden maisteri Suvi Jokila.
Opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsityksessä Ritva Javanaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Javanainen tutki kesäyliopiston opiskelijoita ja heidän käsityksiään oppimisesta. – Oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan, Javanainen toteaa.