Asiasana: InFLAMES Lippulaiva

Uusien radiolääkeaineiden avulla voidaan kuvantaa molekyyliprosesseja ja elimistön aineenvaihduntaa sekä tutkimuksessa että sairauksien hoidossa. Uusien radiolääkeaineiden kehitys on pitkäjänteistä työtä, jonka mahdollistaa Turun PET-keskuksessa tehtävä tutkimus. FM Olli Moision väitöstutkimus tuottaa tärkeää tietoa kehitystyöhön, jonka tavoitteena on monipuolinen valikoima radiolääkeaineita tulehdustilan eri vaiheiden ja mekanismien kuvantamiseen.

Turun yliopiston neuroimmunologian professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airaksen tutkimusryhmälle on myönnetty 600 000 euron tutkimusrahoitus aivotulehduksen syntysyiden selvittämiseen. Rahoitus tulee yhdysvaltalaiselta MS-järjestöltä, US National Multiple Sclerosis Societylta.

Orionin Tutkimussäätiön hallitus on myöntänyt Turun yliopiston syöpäbiologian professorille Jukka Westermarckille 100 000 palkintoapurahan. Tunnustuksella säätiö kertoo tällä kertaa palkitsevansa uransa keskivaiheilla olevia tutkijoita paitsi ansiokkaasta tutkimustyöstä myös siitä, että he ovat julkisuudessa puhuneet tutkimusrahoituksen puolesta ja näin ajaneet kaikkien tutkijoiden asiaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on valinnut Turun Immunologiakeskuksen huippuosaamisyksiköksi. Immunologiakeskus on päässyt myös Turun yliopiston tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Keskus perustettiin vuoden 2021 lopussa.

Jane ja Aatos Erkon säätiö myöntää avustuksia korkeatasoiselle tutkimukselle, taiteelle ja kulttuurille. Avustusten käsittely painottui syyskuun myöntökierroksella lääketieteen alojen hakemuksiin. Turun yliopistosta suurimman rahoituksen sai akatemiaprofessori Olli Raitakari.

Uusi löytö PAP-keuhkosairauden syistä saattaa tarjota ratkaisumalleja myös ylipainon ja sydänsairauksien hoitoihin. InFLAMES-professori Alexander Mildner ryhmineen paikallisti geenivirheen, jonka takia keuhkorakkulat eivät puhdistu PAP-sairaudessa siten kuin pitäisi. 

MSc Sina Tadayon tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Clever-1-molekyylin merkitystä imusolujen liikenteessä ja aktivoinnissa. Tutkimus kumosi vuosikymmeniä vallalla olleen käsityksen siitä, miten valkosolut kulkeutuvat pernaan. Immuunipuolustuksen kannalta tärkeät valkosolut kulkevat pernaan punaisen ytimen verisuonien kautta, toisin kuin aiemmin on luultu. Tutkimuksen tulokset on hyödynnettävissä uusien lääkeaineiden kehityksessä.

Ihmiselimistössä on noin 40 biljoonaa solua. Niistä jokainen tarvitsee happea elääkseen. Jos solujen käytettävissä olevan hapen määrä laskee, solujen pitää pystyä aistimaan muutos ja reagoimaan siihen. Sir Peter Ratcliffe selvitti, kuinka tämä tapahtuu. Löytö toi Ratcliffelle ja kumppaneille vuonna 2019 lääketieteen Nobel-palkinnon. Ratcliffe vieraili Turun yliopistossa 25. elokuuta. 

Ukrainan tilanne ja sen yllätyksellisyys heijastui vahvana Eurooppa-foorumin keskusteluissa. – Miten vähän me tiesimmekään viime vuoden Eurooppa-foorumin aikaan, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola totesi heti tapahtuman avajaisissa. Uusi tilanne korostaa entistä vahvemmin tutkitun tiedon ja koulutuksen merkitystä. Oman mausteensa antoi myös korona. Esille nousi yhteistyön rinnalla oma huoltovarmuus, esimerkiksi InFLAMESIn keskustelussa pohdittiin oman lääkekehityksen tarpeellisuutta.

BioCity Symposiumin rekisteröityminen on avoinna 11.8.2022 saakka. Symposium on Turun bio- ja molekyylilääketieteilijöiden tärkein vuosittainen kokoontuminen, ja se järjestetään tänä vuonna yhdessä InFLAMES-lippulaivan kanssa otsikolla Solution is in Immunity.