Turun Immunologiakeskuksen avajaisseminaari pidettiin 21.11. 2022. Keskus tarjoaa turkulaisille immunologian alan tutkijoille ja lääkäreille yhteistyöalustan, jolta odotetaan hyötyjä sekä tutkimukselle että potilastyölle.
Avajaisseminaarissa puhunut Turun yliopiston rehtori Jukka Kola tähdensikin Immunologiakeskuksen merkitystä kliinikoiden ja tutkijoiden yhteistyön edistäjänä. Yhteistyö on Kolan mukaan voima, joka voi tuottaa sekä uusia keksintöjä, mutta varmistaa myös sen, että uusimpia alan tutkimustuloksia päästään hyödyntämään potilaiden hoidossa.
Yksi Immunologiakeskuksen tavoitteista on kouluttaa uuden sukupolven immunologeja. Kola totesi tavoitteen hyvin valituksi, koska muun muassa lääkealan yrityksissä tarve immunologian osaajille kasvaa koko ajan.
– Huippulaatuinen tutkimus edellyttää, että meille tulee uusia nuoria lahjakkaita tutkijoita ja olen varma, että Immunologiakeskus on omiaan vetämään heitä puoleensa, Kola sanoi.
Vahva perinne kantaa
Turun Immunologiakeskusta johtaa InFLAMES-johtaja, akateemikko Sirpa Jalkanen. Hän pitää Turun pitkää immunologisen tutkimuksen perinnettä vahvuutena, joka kantaa täkäläistä tutkimusta eteenpäin myös nyt, kun immunologiasta on tullut lääketieteen ja lääkekehityksen kuuma ja kilpailtu ala. Turussa tunnetaan alan realiteetit.
– Me tiedämme, että matka keksinnöistä markkinoille voi viedä 20 vuotta. Siihen meidän pitää löytää oikeat kohteet, ymmärtää biologiaa ja suunnitella hyvät tutkimukset yhdessä kliinikoiden kanssa, Jalkanen muistutti avajaiseminaarissa.
Jalkanen haastoi nuoria tutkijoita ja lääkäreitä mukaan työhön, jossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, mutta jonka tulokset voivat olla mullistavia. Esimerkkinä tästä Jalkanen mainitsi syövän immunoterapian edistysaskeleet, jotka ovat tehneet joistakin ennen tappavista syöpätaudeista sairauksia, joiden kanssa eletään pitkään tai joista jopa parannutaan.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri valitsi Turun Immunologiakeskuksen taannoin myös huippuosaamisyksiköksi. Yksikköä johtaa dosentti, harvinaissairauksien yksikön osastonylilääkäri Johanna Lempainen. Hän toivoi, että Immunologiakeskuksen yhdistämät kliinikot ja tutkijat löytävät ratkaisuja muun muassa eri sairauksien diagnostiikkaan.
Immunologiaan perustuvat hoitokeinot, immunoterapiat, ovat parantuneet huomattavasti viime vuosikymmeninä, mutta samaan aikaan hoitojen hinnat ovat nousseet.
– Meidän pitää löytää keinoja, joilla tunnistamme, ketkä potilaista hyötyvät hoidoista ja esimerkiksi se on tärkeää tietää, milloin hoidot voi lopettaa.
Lempainen totesi, että lääketieteestä ei juuri löydy erikoisalaa, jossa immunologiset näkökulmat eivät olisi olennaisia. Sairaudet, joihin kliinikot erityisesti toivovat immunologialta uusia avauksia, ovat muun muassa autoimmuunisairaudet, tulehdukselliset sairaudet ja synnynnäiset immuunipuutokset. Myös syöpien hoidossa immunologialla on edelleen kasvava merkitys.
Kiinnostus immunologiaan on syy liittyä mukaan
Turun Immunologiakeskus on Turun Yliopiston, Lääketieteellisen tiedekunnan, Turun Biotiedekeskuksen ja VSSHP:n erikoisalojen yhteinen organisaatio. Se toimii ikäänkuin InFLAMES-lippulaivan laajennusosana ja kutsuu mukaan kaikkia, joiden työn tai kiinnostuksen kohde on immunologia.
Immunologiakeskuksessa tehdään perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta muun muassa neuroimmunologiassa, reumatologiassa, ihotaudeissa, allergologiassa, gastroenterologiassa, infektiotaudeissa sekä lastentautien ja syöpätautien alalla.
Keskus varmistaa, että se voi tarjota verkostossa toimiville uusinta tutkimusteknologiaa, jossa on otettu huomioon immunologisen tutkimuksen erityistarpeet. Se on aktiivinen myös yritysten suuntaan, joille tarjotaan immunologista asiantuntemusta ja tutkimusalustoja.
Immunologiakeskus ei rajoitu vain kansalliseen yhteistyöhön, vaan sen tähtäimessä on alan kansainvälinen toimintakenttä. Keskus kuuluu Turun yliopiston tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle.
Immunologia on ihmisen immuuni- eli puolustusjärjestelmää tutkiva lääketieteen ala.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.