MS-taudin diagnostiikan parantamiseksi kehitetyt radioaktiiviset PET-merkkiaineet pystyvät tarkasti havaitsemaan tulehdusta ja taudin etenemistä MS-taudin eläinmalleissa, osoittaa FM Petri Elo Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.
Turun yliopistossa käynnistyi vuonna 2019 uudenlainen, yliopiston ja lääketeollisuuden yhteinen tohtorien koulutusohjelma, jossa suurin osa koulutuksesta suoritetaan teollisuudessa. Ohjelmaan kuuluu myös tutkijakoulutusta ja akateemisia tutkimusjaksoja yliopiston tutkimusryhmissä. Ohjelma kouluttaa teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitykseen erikoistuneita asiantuntijoita.
Maria Grönman kehitti väitöstutkimuksessaan uusia sydänlihaksen verenvirtaukseen ja uudisverisuonituksen molekyylimekanismien tunnistamiseen perustuvia positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantamismenetelmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että PET-kuvantaminen on käyttökelpoinen menetelmä sydänlihaksen elinkykyisyyden ja vaurion jälkeisen paranemisprosessin kuvantamisessa.
FM Siiri Salomaa selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten solun tarttumista säätelevät proteiinit säätelevät myös solun tukirankaa ja sitä kautta solun liikkumista. Salomaa esittää uutta tietoa SHANK3- ja sharpiini-proteiinien toiminnasta ja kuvaa uusia, suoria vuorovaikutuksia niiden ja solun muiden proteiinien välillä.
Tuore tutkimus paljastaa, että fosforyylikoliini-molekyyliin kohdentuva uusi vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta valtimonkovettumataudin hiirimallissa. Tutkimus toteutettiin EU-rahoituksella yhteistyössä Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen, Leidenin ja Amsterdamin yliopistojen sekä ruotsalaisen Athera Biotechnologies -lääkeyhtiön kanssa.
Hyvien tuotantotapojen (GMP) mukaan valmistettua positroniemissiotomografiassa (PET) käytettävää, elimistön tulehduksen paljastavaa radiolääkeainetta voidaan valmistaa tehokkaasti ja nopeasti käyttämällä täysin automaattista menetelmää. Tämä käy ilmi FM Meeri Käkelän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
FM Tiina Kähkönen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan fibroblastikasvutekijäreseptoreiden roolia rintasyövän kasvun säätelyssä. Lisäksi Kähkönen tutki, miten näiden reseptorien toiminnan estäminen uusien lääkeaineiden avulla vaikuttaa rintasyövän kasvuun. Kyseisten lääkeaineiden tehoa ja turvallisuutta arvioidaan parhaillaan potilastutkimuksissa.
Nenän limakalvolle annosteltu deksmedetomidiini on tehokas ja turvallinen tapa rauhoittaa lapsipotilaat ennen pientoimenpiteitä. Aikuispotilailla annostelureitti näyttää vähentävän leikkauksen jälkeistä opioidien kulutusta, ja ihonalaisesti annosteltuna lääke imeytyy tehokkaasti terveillä vapaaehtoisilla miehillä, osoittaa LL Panu Uusalon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
LL Jaana Seikkula selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan solujen monitumaisuuden esiintyvyyttä pakastetuissa alkioissa ja mahdollisia monitumaisuuden ilmaantuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös monitumaisuuden merkitystä pakastealkiosiirtojen raskausennusteelle. Tutkimus antaa lisätietoa pakastealkiosiirtojen raskaustuloksiin vaikuttavista tekijöistä.
Lääketutkimuksen tohtoriohjelma järjesti kansallisen lääketutkimuksen tohtorikoulutuksen verkoston FinPharmaNetin vuositapaamisen Turussa 6.–7.6.2019.