Helppokäyttöiset annostelureitit osoittivat uuden rauhoittavan lääkeaineen hyödyt (Väitös: LL Panu Uusalo, 1.11.2019, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)
Nenän limakalvolle annosteltu deksmedetomidiini on tehokas ja turvallinen tapa rauhoittaa lapsipotilaat ennen pientoimenpiteitä. Aikuispotilailla annostelureitti näyttää vähentävän leikkauksen jälkeistä opioidien kulutusta, ja ihonalaisesti annosteltuna lääke imeytyy tehokkaasti terveillä vapaaehtoisilla miehillä, osoittaa LL Panu Uusalon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
Panu Uusalo selvitti väitöstutkimuksessaan teho-osasto- ja toimenpidepotilaiden rauhoittamiseen rekisteröidyn lääkkeen, deksmedetomidiinin, ominaisuuksia magneettikuvaukseen tulevilla lapsipotilailla, lonkkaproteesileikkaukseen tulevilla aikuisilla ja terveillä koehenkilöillä. Deksmedetomidiini on Suomessa kehitetty lääke, jota annostellaan tavanomaisesti laskimoon. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lääkkeellä on monia hyötyjä, kun se annostellaan muuta kuin laskimoreittiä käyttäen.
– Nenän limakalvolle annosteltu deksmedetomiidini vaikuttaa lupaavalta keinolta rauhoittaa lapsi- ja aikuispotilaat pientoimenpiteisiin ja leikkauksiin. Verrattuna muihin käytössä oleviin lääkkeisiin, deksmedetomidiini vaikuttaa hyvin vähän potilaan hengitykseen. Siksi hoidosta aiheutuu vähemmän haittavaikutuksia ja potilasturvallisuus paranee, Uusalo selittää.
Annostelu nenän limakalvoille ja ihonalaiskudokseen on turvallista ja tehokasta
Uusalon tutkimuksessa magneettikuvaukseen tulevien lapsipotilaiden nenän limakalvolle annosteltu deksmedetomidiini imeytyi hyvin ja mahdollisti kuvantamistutkimuksen tekemisen erinomaisesti. Lisäksi nenän limakalvolle annosteltu deksmedetomidiini osoittautui turvallisemmaksi vaihtoehdoksi lasten rauhoittamiseen kuin aiemmin käytetty tiopentaali. Annostelu nenän limakalvolle on kivutonta.
Terveillä vapaaehtoisilla toteutettu tutkimus puolestaan osoitti, että deksmedetomidiini imeytyy ihon alle annosteltuna hyvin, mutta aiheuttaa perinteisiä annostelumuotoja vähemmän haitallisia vaikutuksia verenkiertoelimistöön. Ihonalaiskudos vaikuttaa lupaavalta reitiltä annostella deksmedetomidiinia esimerkiksi saattohoidossa, jolloin lääkkeen jatkuva annostelu muulla tavoin ei onnistu.
– Ihonalainen annostelureitti osoittautui käyttökelpoiseksi ja turvalliseksi palliatiiviseen hoitoon, mutta deksmedetomidiinin käytöstä tähän tarkoitukseen tarvitaan vielä lisätutkimuksia, jotka tutkimusryhmämme on jo käynnistänyt, Uusalo kertoo.
Hyötyjä myös kivunhoidossa
Deksmedetomidiinilla on osoitettu olevan rauhoittavan vaikutuksen lisäksi myös kipua ja pahoinvointia lieventäviä vaikutuksia. Uusalon väitöstutkimus osoitti, että lonkkaproteesileikkaukseen tulevien potilaiden leikkauksen jälkeinen opioidi-kipulääkkeen kulutus väheni, kun potilaat saivat leikkauksen alussa pienen annoksen deksmedetomidiinia nenän limakalvolle.
– Löydös on merkittävä suhteessa nykyiseen ns. opioidikriisiin. Tutkimus tuokin lisätietoa deksmedetomidiinin käyttömahdollisuuksista leikkauksen jälkeisen kivunhoidon osana, Uusalo huomauttaa.
***
LL Panu Uusalo esittää väitöskirjansa PHARMACOKINETICS AND EFFECTS OF EXTRAVASCULARLY ADMINISTERED DEXMEDETOMIDINE – Studies on Pediatric and Adult Patients, and Healthy Adult Volunteers julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.11.2019 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Arvi Yli-Hankala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Teijo Saari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito.
Väittelijän yhteystiedot: 02 3133077, pijuus@utu.fi
