MS-taudin PET-kuvantamiseen kehitetyt uudet merkkiaineet ovat osoittautuneet lupaaviksi eläinkokeissa (Väitös: FM Petri Elo, 6.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on keskushermoston etenevä ja invalidisoiva autoimmuunisairaus, jonka diagnosointi perustuu pääasiassa kliinisiin oireisiin sekä magneettikuvantamisella havaittuihin löydöksiin. Taudin etenemistä, aktiivisuutta ja lääkehoidon vastetta on kuitenkin vaikea mitata nykyisten menetelmien avulla.

Petri Elo tutki väitöskirjassaan uusien PET-merkkiaineiden soveltuvuutta MS-taudin eläinmallien tulehdusaktiivisuuden ja sairauden etenemisen kuvantamiseen. 

– PET-kuvantamisen avulla pystytään havainnollistamaan molekyylitason muutoksia sairauden vaurioittamissa kudoksissa. Tätä ei pystytä tarkasti mittaamaan magneettikuvantamisen avulla, Elo kertoo.

Merkkiaineen avulla voidaan arvioida taudin kehittymistä MS-taudin eläinmalleissa

Elon tutkimuksessa selviää, että folaattireseptori ilmenee sekä MS-taudin eläinmalleissa että MS-taudin potilailla tulehduspesäkkeissä. Sen lisäksi folaattireseptoriin sitoutuva PET-merkkiaine pystyi erottamaan akuutin ja kroonisen vaiheen tulehdukselliset pesäkkeet toisistaan.

– Tutkituista merkkiainekandidaateista parhaimmat ja lupaavimmat tulokset löytyivät radioaktiivisella fluorilla leimatusta folaattireseptoriin kohdentuvasta merkkiaineesta. Sen herkkyys ja tarkkuus olivat omaa luokkaansa verrattuna muihin tutkittuihin merkkiaineisiin, Elo kuvailee.

– Vastaavan tyyppisen PET-merkkiaineen on todettu sopivan hyvin muun muassa syövän ja nivelreuman eläinmallien kuvantamiseen, mutta nyt niiden on huomattu soveltuvan näiden tulosten perusteella myös mahdollisesti MS-taudin kuvantamiseen, Elo lisää.

Toinen uusi PET-merkkiaine, verisuonen pinnan tartuntamolekyyli-1:een kohdentuva merkkiaine pystyi havaitsemaan akuutin vaiheen laaja-alaista tulehdusta, jonka aikana muutokset ovat nähtävissä myös magneettikuvissa. Kyseinen merkkiaine ei kuitenkaan soveltunut lääkehoidon vasteen tai varhaisen vaiheen tulehduspesäkkeiden tutkimiseen MS-taudin eläinmalleissa.

Uusi lääkehoito voisi olla avuksi etenevän MS-taudin hoidossa

Osana väitöstutkimustaan Elo arvioi myös uusien lääkehoitojen tehokkuutta MS-tautiin liittyvän voimakkaan tulehduksen hoidossa.

– Folaattireseptoriin kohdentuvat lääkehoidot voivat mahdollisesti olla toimivia, etenkin taudin kroonisessa vaiheessa, johon ei tällä hetkellä ole olemassa tehokkaita hoitomuotoja. Tutkimuksissamme uusi foolihappoon liitetty lääkemolekyyli hillitsi tulehdusta ja taudin aktiivisuutta MS-taudin eläinmallissa kroonisen tulehdusvaiheen aikana. Myös tulehduspesäkkeiden koko pieneni merkittävästi tämän lääkehoidon seurauksena, Elo toteaa.

Elo pitää tutkimustuloksia rohkaisevina, mutta muistuttaa, että jokainen eläinkokeissa lupaava lääke ei lopulta päädy hyväksytyksi hoitovaihtoehdoksi potilaille. 

– Lääkkeen käyttäytyminen ihmiskehossa voi poiketa hyvinkin paljon sen käyttäytymisestä eläinkokeissa.

***

FM Petri Elo esittää väitöskirjansa ”Preclinical evaluation of novel radiopharmaceuticals for positron emission tomography imaging of animal models of multiple sclerosis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.11.2020 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden avulla.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Andrea Varrone (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena professori Anne Roivainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: p. 041 505 3589, pjkelo@utu.fi