Uudet fibroblastikasvutekijäreseptoreihin vaikuttavat lääkeaineet hillitsevät rintasyövän kasvua (Väitös: FM Tiina Kähkönen, 29.11.2019, solubiologia ja anatomia)
FM Tiina Kähkönen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan fibroblastikasvutekijäreseptoreiden roolia rintasyövän kasvun säätelyssä. Lisäksi Kähkönen tutki, miten näiden reseptorien toiminnan estäminen uusien lääkeaineiden avulla vaikuttaa rintasyövän kasvuun. Kyseisten lääkeaineiden tehoa ja turvallisuutta arvioidaan parhaillaan potilastutkimuksissa.
Erityisesti edennyt, etäpesäkkeitä muodostava rintasyöpä lisää merkittävästi kuolleisuutta, ja sen hoitoon tarvitaan kipeästi uusia tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että noin joka viidennessä rintasyövässä fibroblastikasvutekijöissä (FGF) ja niiden reseptoreissa (FGFR) havaitaan geenimuutoksia, jotka johtavat syövän kehittymiseen, kasvuun ja lopulta lääkeresistenssiin. Viime vuosina onkin kehitetty useita näiden reseptoreiden toimintaa estäviä lääkeaineita, jotka ovat tällä hetkellä niin kutsutuissa prekliinisissä eli varhaisen vaiheen tutkimuksissa.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että FGF-reseptorit säätelevät syövän kasvua voimakkaasti, minkä takia niiden toimintaa estävien lääkeaineiden kehitys on ollut vilkasta viime vuosina. Uusia lääkeaineita ja niillä saatuja tutkimustuloksia esitellään jatkuvasti johtavissa tieteellisissä kokouksissa, Kähkönen kertoo.
Reseptoreiden toimintaa säätelemällä voitiin syöpä melkein pysäyttää
Ihmisellä on neljää erilaista FGF-reseptoria. Kähkönen selvitti tutkimuksessaan näiden eri reseptorien roolia rintasyövässä. Tutkimus osoitti, että FGFR1 on voimakkain rintasyövän kasvun säätelijä.
– Kun FGFR1:n esiintyminen rintasyöpäsoluissa estettiin, syövän kasvu saatiin lähes estymään. Samanlainen vaikutus saatiin, kun FGF-reseptorien toimintaa estettiin kokeellisella lääkeaineella, Kähkönen kertoo.
Kaikki lääkeaineet hillitsivät syövän kasvua
Koska FGF-reseptoreihin vaikuttavia lääkeaineita on useita, yksi Kähkösen väitöstutkimuksen tavoitteista oli vertailla eri reseptoreita estävien lääkkeiden vaikutuksia erilaisissa rintasyöpämalleissa.
Tutkimuksessa kaikkien tutkittujen lääkeaineiden havaittiin estävän syöpäsolujen jakautumista ja siten hillitsevän syövän kasvua. Lisäksi lääkeaineet vähensivät syöpäsolujen liikkumista ja tunkeutumista. Ne lisäsivät myös solukuolemaa tietyissä tutkimusmalleissa. Lääkeaineiden tehossa ei havaittu merkittäviä eroja käytetyillä tutkimusmalleilla.
– Tutkimuksessa käytimme kattavasti erilaisia prekliinisiä tutkimusmalleja, jotka antoivat meille laajemman ymmärryksen lääkeaineiden vaikutuksista rintasyöpäsoluihin. Samojen havaintojen tekeminen eri tutkimusmenetelmillä lisää tulosten luotettavuutta, Kähkönen toteaa.
Uudet lääkkeet purevat myös luuetäpesäkkeisiin
Yksi Kähkösen tutkimuksen aiheista oli selvittää lääkeaineiden vaikutuksia rintasyövän luuetäpesäkkeissä ja luustossa. Rintasyövän aiheuttamat luuetäpesäkkeet ovat hyvin yleisiä ja koskettavat jopa 70–80 % edennyttä rintasyöpää sairastavista potilaista.
– Luuetäpesäkkeet ovat ongelmallisia, sillä perinteiset syöpähoidot eivät usein tehoa niihin. Tämä johtuu luun mikroympäristön vaikutuksista kasvaimeen. Tämän takia lääkekehityksen tulisi keskittyä nimenomaan estämään luuetäpesäkkeiden kehittymistä ja kasvua, Kähkönen kertoo.
Väitöstutkimus osoitti, että FGF-reseptoreja estävä lääkeaine hidasti rintasyövän kasvua luun mikroympäristössä. Lisäksi käytetty lääkeaine vähensi syövän aiheuttamia luustovaikutuksia ja luustokipua. FGF-reseptoreja estävällä lääkeaineella ei myöskään havaittu haitallisia vaikutuksia luunmuodostajasoluihin.
Tällä hetkellä FGF-reseptorien toimintaa estävät lääkeaineet läpikäyvät kliinisiä kokeita, joissa niiden tehoa arvioidaan potilailla. Aikaisemmin tänä vuonna FGF-reseptoreita estävä lääkeaine (erdafitinib, Balversa) hyväksyttiin edenneen rakkosyövän hoitoon potilailla, joiden kasvaimissa havaitaan FGF-reseptorien geenimuutoksia.
***
FM Tiina Kähkönen esittää väitöskirjansa FIBROBLAST GROWTH FACTOR RECEPTORS AND THEIR INHIBITORS IN PRECLINICAL MODELS OF BREAST CANCER AND BONE METASTASIS julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.11.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Ingunn Holen (University of Sheffield, Iso-Britannia) ja kustoksena dosentti Kaisa lvaska-Papaioannou (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on solubiologia ja anatomia.
Väittelijän yhteystiedot: 0443285136, tiina.kahkonen@pharmatest.com
Tiedeuutisia Turun yliopistosta
Sinua voisi kiinnostaa myös
Tekoälyn vastuullinen hallinta vaatii organisaatioilta toimenpiteitä (Väitös: KTM Teemu Birkstedt, 22.11.2024, tietojärjestelmätiede)
