Asiasana: Varhaiskasvatus

Suomen kielen taito, ammatillinen ja henkilökohtainen itsetunnon vahvuus, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä työyhteisön hyväksyntä ja arvostus heijastuvat suoraan siihen, miten hyvin maahanmuuttajataustaiset varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat kokevat olevansa osa päiväkodin työyhteisössä. Näin toteaa Monika Haanpää Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen tuloksena.

Lastenkirjailija Christel Rönns sekä Turun yliopiston fonetiikan ja monikielisen pedagogiikan tutkijat ovat tehneet yhteistyössä Suomessa ainutlaatuisen lastenkirjan edistääkseen monikielisten lasten suomen kielen oppimista. Kutsumme median Iso ja Pieni – Talven arvoitus -kuvakirjan julkistamistilaisuuteen Turun kaupunginkirjaston Studio-tilaan perjantaina 16.12. klo 15.00–16.00, tilaisuuteen voi osallistua myös streemin kautta. Paikalla ovat Rönns sekä fonetiikan ja monikielisen pedagogiikan asiantuntijat.

Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta avaa uudenlaisen yhteistyöfoorumin tiedekunnan sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan opetustoimen johdon, perusopetuksen ja lukioiden rehtoreiden ja päiväkotien johtajien kesken. Ensimmäinen EDutu-foorumi pidetään tiistaina 4.10.

Turun yliopiston Sote-akatemia on saanut Opetushallitukselta rahoituksen uudenlaisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen järjestämiseksi vuosina 2022–2023. Maksuttomalla koulutuksella vahvistetaan kaikkien kasvatus- ja oppimisyhteisöjen ammattilaisten osaamista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjät voivat jatkossa tarkastella Tiedonkeruut.fi-palvelun avulla, mitä tutkimuskyselyitä heidän toimialalleen on tulossa ja milloin. Ennakointi auttaa aikatauluttamaan kyselyihin vastaamisen ja panostamaan myös vastausten laatuun.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja opettajankoulutuslaitoksen hanke VARIANTTI – maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvattajien pätevöitymiskoulutuksen 2019–2021 tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvattajien työllisyyttä sekä vastata nopeavaikutteisesti valtakunnalliseen varhaiskasvatuksen opettajapulaan.

Lapsiin ja hyvinvointiin panostaminen pitää aloittaa jo varhaiskasvatusiässä. Vaatimus nousi laajalti esille Turun yliopiston SuomiAreenan Unelmana osallisuus -keskustelussa. Osattomuuden ja lapsiperheköyhyyden yhteyttä tutkivan professori Johanna Kallion mukaan taloudellisessa niukkuudessa kasvavien perheiden lapsilla on todettu olevan heikompi itsetunto ja harvemmin selkeitä suunnitelmia vaikkapa opintojen suhteen. Varhaiskasvatuksessa olisikin panostettava jokaisen lapsen kannustamiseen ja hänen kykyjensä uskomiseen.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteisiin kiinnittymiseen, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksessa. Tuloksissa korostui yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin, sillä lasten osallisuus näkyi erityisesti roolileikkitilanteissa ja kaverisuhteissa.

KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä.