Humanististen ja yhteiskuntatieteiden tieteiden opinnoilla voit hankkia tutkimukseen perustuvaa tietoa ja uusia näkökulmia moniin meidän aikamme ilmiöihin, niiden taustoihin ja laajempiin merkityksiin.
PET-kuvantamistoimintaa on ollut Turussa jo 50 vuotta. Valtakunnallisen PET-keskuksen rakennus Turussa valmistui 25 vuotta sitten, maaliskuussa 1999. Rakennus edusti aikansa moderneja arkkitehtuurisia ja rakennusteknisiä ratkaisuja, ja se palvelee edelleen tärkeänä keskuksena PET-kuvantamiselle ja esimerkiksi syövän, sydän- ja aivosairauksien ja tulehdustautien tutkimukselle.
Suomen alueella asuneet ihmiset eivät ole koskaan olleet yhtenäinen joukko samankaltaisia yksilöitä. Niin kulttuurimme, kielemme kuin perimämmekin on taustaltaan monimuotoista ja jatkuvassa muutoksen tilassa. Ihmiset, ideat, tavat ja sairaudet ovat aina liikkuneet alueelta toiselle ja jättäneet jälkensä väestöön. Suurprojektissa tutkijat selvittävät, kuinka nämä jäljet meissä näkyvät.
Turun yliopiston ja Max Planck -instituutin infektiobiologian laitoksen tutkijat selvittivät isoäitien roolia lasten tartuntatautikuolleisuuden ehkäisyssä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Tutkimuksen mukaan isoäidit vähensivät lasten kokonais- ja infektiotautikuolleisuuden riskiä.
Suomalaisen demokratian ja puoluejärjestelmän kehitys, rajojen kulttuurinen ja poliittinen merkitys sekä urheilun ja politiikan risteyskohdat ovat keskiössä Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen 60-vuotisjuhlajulkiussa. Vareksen kollegoiden, Louis Clercin, Tiina Lintusen ja Markku Jokisipilän toimittamassa julkaisussa lähes 20 tutkijaa lähestyy omasta näkökulmastaan Vareksen tutkimusteemojen ydintä.
Millaista on ollut elämä Suomen linnoissa keskiajalla? Keitä linnoissa asui ja mikä oli linnojen merkitys keskiajan yhteiskunnalle? Miltä näytti linnojen arki ja tavat tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella? Oliko elämä keskiajan linnoissamme lopulta enemmän pitojen viettoa vai piiritysten kestämistä?
Yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla eli 1800-luvulla tavallisia naisia erikoislaatuisissa olosuhteissa. Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisena valaanpyyntialusten kapteenien vaimot vuosina 1840–1870 kokivat elämänsä laivayhteisössä. Päiväkirjateksteissään naiset kirjoittivat itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla valaanpyyntiä ja yhteistä tekemistä. Naisten merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa.
Suomalainen psykologian koulutus ja tutkimus sai alkunsa 100 vuotta sitten, kun Turun Suomalaiseen Yliopistoon perustettiin psykologian laboratorio. Emeritusprofessori Pekka Niemen kirjoittaman historian julkistustilaisuudessa juhlayleisö pääsi hämmästymään sitä, miten tietyt juonteet ovat kulkeneet oppiaineen historiassa lähes alusta saakka. Yksi kiitetyimmistä piirteistä on turhien raja-aitojen välttäminen.
Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielinen Turku -verkostosta kipinän saanut uutuusteos Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee Suomen vanhimman kaupungin rikasta kielellistä historiaa keskiajalta 1900-luvulle asti. Teoksen artikkelit osoittavat, että monikielisyys ja kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen ovat olleet kautta aikojen kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista.
Turun yliopiston tutkijat analysoivat arkeologien löytämän keskiaikaisen käymälän sisällön tutkiakseen 1400–1500-lukujen ihmisten elämää ja ruokavaliota. Yksi kiinnostavimmista löydöistä oli Afrikassa kasvava meleguetapippuri, jota käytettiin mustapippurin ohella ruoan maustamiseen. Tutkimus osoittaa, että Turun keskiaikaisilla asukkailla oli kontakteja ulkomaille ja myös paikallisen luonnonympäristön resursseja hyödynnettiin.