Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielinen Turku -verkostosta kipinän saanut uutuusteos Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee Suomen vanhimman kaupungin rikasta kielellistä historiaa keskiajalta 1900-luvulle asti. Teoksen artikkelit osoittavat, että monikielisyys ja kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen ovat olleet kautta aikojen kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista.
Mitä kieliä Turussa ja sen lähiympäristössä on kuultu ja käytetty eri vuosisatoina? Millaisiin arkipäivän tilanteisiin tai elämän osa-alueisiin kielet ovat liittyneet?
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen -kokoomateoksen tutkimusartikkelit lähestyvät monikielisyyttä kielitieteen, historian, arkeologian, kirjallisuustieteen ja kulttuuriperinnön tutkimuksen näkökulmista. Kipinä teokseen on syntynyt Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielinen Turku -verkostossa, jonka tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Turun ja lähiseudun monikielisyydestä. Kirjan ovat toimittaneet saksan kielen professori Leena Kolehmainen, englannin kielen tutkijatohtori Aino Liira ja suomen kielen dosentti Kirsi-Maria Nummila Turun yliopistosta.
Teoksen artikkelit havainnollistavat eri kielten käyttöä keskiajalta 1900-luvulle. Artikkeleissa tarkastellaan esimerkiksi oikeuden pöytäkirjoja, kirkon kuulutuksia, julkista kaupunkitilaa, sanomalehtiä ja kaupunginkirjaston kokoelmia. Monipuoliset aineistot havainnollistavat sitä, miten monenlaisin keinoin menneisyyden monikielisyydestä ja sen vaikutuksista on mahdollista saada tietoa. Myös Turun yliopiston monikielisyyttä kuvataan teoksessa.
- Esimerkiksi Raija Sarasti-Wileniuksen artikkeli tarkastelee latinan käyttöä 1600-luvulla Turun akatemiassa. Outi Veivon, Leena Salmen, Jaana Saarikosken ja Maija Mäen artikkeli puolestaan kuvaa monikielisyyttä Tuorlan tähtitieteellis-optillisessa tutkimuskeskuksessa 1960-luvulla. Tämän artikkelin keskiössä ovat Turun yliopiston professorit Yrjö Väisälä ja Liisi Oterma ja heidän poikkeuksellisen laaja kielitaitonsa, kertoo professori Leena Kolehmainen.
Kuva: Professorit Yrjö Väisälä ja Liisi Oterma Tuorlan tunnelihiomossa hiomassa Kvistabergin tähtitornin (Uppsala) korjauslasia vuonna 1955. Kuvalähde: Turun yliopiston arkisto. Kuvaaja tuntematon.
Artikkeli kuvaa Tuorlan kirjeenvaihdon kieliä, joihin lukeutuivat suomi, saksa, englanti, ruotsi, ranska, espanja, norja, tanska, hollanti, italia, unkari ja venäjä. Kirjeenvaihtoa käytiin myös esperantoksi, koska molemmat professorit olivat tämän kansainvälisen yhteiskielen vankkumattomia kannattajia.
- Yliopistoa koskevat artikkelit haastavat pohtimaan myös nykytutkijoiden arkea ja monikielisyyttä, Kolehmainen toteaa.
Nyt julkaistu kokoomateos keskittyy historiaan, mutta Monikielinen Turku -verkostolta on tulossa tutkimusta myös Turun monikielisestä nykyisyydestä.
Vertaisarvioitu teos on avoimesti luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.21435/skst.1475.
TUCEMEMS (Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies -keskus) järjestää teoksen julkistustilaisuuden 17.2.2022. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tapahtumaan: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/kielia-ja-kohtaamisia-turun-historiassa-kirjan-julkistustilaisuus.
Lisätietoja:
Leena Kolehmainen
leena.kolehmainen@utu.fi
050 434 9550
Aino Liira
aeliir@utu.fi
Kirsi-Maria Nummila
kirnum@utu.fi