Vaikka Suomella ei ollut koskaan siirtomaita, Owambon alueen kohtaamisiin ja niistä kertoviin kuvauksiin liittyi uutuuskirjan mukaan erilaisia koloniaalisia piirteitä. Lähetystyöntekijöiden aloittama työ ja kulttuurinen vuorovaikutus rakensi suomalaisten Afrikka-suhteen pohjaa.
Vuonna 1813 nuori mies käveli itäsuomalaisesta Iitin maalaispitäjästä Turkuun päästäkseen opiskelemaan yliopistossa. 200 vuotta myöhemmin joukko historiantutkijoita kulkee jalkapatikassa samaa reittiä selvittääkseen, mitä tiedon vuoksi ponnistelu konkreettisesti tarkoitti, ja miltä matkanteko tuntuu, kun sen perspektiivinä on 1800-luvun todellisuus.
Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.
Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielinen Turku -verkostosta kipinän saanut uutuusteos Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee Suomen vanhimman kaupungin rikasta kielellistä historiaa keskiajalta 1900-luvulle asti. Teoksen artikkelit osoittavat, että monikielisyys ja kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen ovat olleet kautta aikojen kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista.
Jäkälää tarjottiin 1800-luvulla sinnikkäästi suomalaisten ruokavalioon. Historiantutkijat ovat Turun yliopistossa louhineet digitaalisin menetelmin koko sanoma- ja aikakauslehtiaineistoa ennen vuotta 1920, ja tuloksena on ollut uutta tietoa muun muassa kotimaisen jäkälävalistuksen pitkästä linjasta.
Sykli ry vaalii Turun yliopistossa kulttuurihistoriaa, Suomen historiaa ja yleistä historiaa opiskelleiden keskinäistä yhteydenpitoa sekä yhteyksiä oppiaineisiin ja yliopistoon.
Tervetuloa mukaan Turun yliopiston historia-aineiden alumniyhdistys Syklin toimintaan!
Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry on jakanut Valoisa keskiaika -kunniamainintaa jo viidentoista vuoden ajan. Kunniamaininnalla yhdistys haluaa kiittää yksilöä tai yhteisöä, joka on tieteellisellä toiminnallaan edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta sekä esimerkillään innostanut uusia tahoja hakeutumaan keskiaikaa koskevan tiedon pariin. Vuoden 2017 palkinnon saa Ravattulan Ristimäki -tutkimushanke.
Mikä ja millainen on ollut Suomen paikka maailmassa läpi vuosituhansien? Siihen vastaa Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen maamme 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestämä luentosarja, jossa Suomen historian eturivin tutkijat valottavat maamme monimuotoista historiaa geopolitiikan, sodan kokemusten ja kirjallisuuden sekä kulttuurien kohtaamisen näkökulmista.
Turkuseura ja sen kulttuurijaosto on valinnut vuoden 2016 Kulttuuriturkulaiseksi kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtisen.