Asiasana: kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uusi kuvantamismerkkiaine auttaa monenlaisten tulehdusten arviointia (Väitös: FM Riikka Viitanen, 19.2.2021, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Tulehdus liittyy useiden kroonisten sairauksien kehittymiseen, ja sen varhainen tunnistaminen edesauttaa potilaan hoidon onnistumista. FM Riikka Viitasen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa PET-kuvantamiseen kehitetty radioleimattu Siglec-9-merkkiaine pystyi havaitsemaan tulehduksen tarkasti kokeellisissa tautimalleissa ja nivelreumapotilaalla.

Tietokonepohjainen menetelmä havaitsee Alzheimerin tautiin liittyvät aivojen tilavuusmuutokset varhain ja kattavasti (Väitös: LL Terhi Tuokkola, 19.2.2021, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Magneettikuvien automaattisella tensoripohjaisella muotoanalyysillä voidaan havaita Alzheimerin taudille tyypillisiä tilavuusmuutoksia aikaisemmin kuin radiologien käyttämillä silmämääräisillä arviointimenetelmillä. LL Terhi Tuokkolan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tensoripohjainen muotoanalyysi pystyi havaitsemaan Alzheimerin tautiin liittyviä tilavuusmuutoksia myös syvällä aivokudoksessa. 

Molekyylikuvantaminen vauhdittaa uusien immunologisten täsmälääkkeiden kehitystä sepelvaltimotautiin (Väitös: FM Mia Ståhle, 28.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Mia Ståhle tutki väitöskirjassaan uusia tulehdukseen liittyviä lääkekehitys- ja kuvantamiskohteita sepelvaltimotaudin kokeellisissa malleissa. Tutkimus osoitti, että uusi fosforyylikoliiniin pohjaava vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta eläinmallissa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että GLP-1-reseptori on lupaava kohde valtimoiden ja sydäninfarktinjälkeisen tulehdusreaktion molekyylikuvantamiselle.

MS-taudin PET-kuvantamiseen kehitetyt uudet merkkiaineet ovat osoittautuneet lupaaviksi eläinkokeissa (Väitös: FM Petri Elo, 6.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

MS-taudin diagnostiikan parantamiseksi kehitetyt radioaktiiviset PET-merkkiaineet pystyvät tarkasti havaitsemaan tulehdusta ja taudin etenemistä MS-taudin eläinmalleissa, osoittaa FM Petri Elo Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

Uudet molekyylikuvantamisen menetelmät ja merkkiaineet voivat auttaa sepelvaltimotaudin arvioinnissa (Väitös: FM Maria Grönman, 9.10.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Maria Grönman kehitti väitöstutkimuksessaan uusia sydänlihaksen verenvirtaukseen ja uudisverisuonituksen molekyylimekanismien tunnistamiseen perustuvia positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantamismenetelmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että PET-kuvantaminen on käyttökelpoinen menetelmä sydänlihaksen elinkykyisyyden ja vaurion jälkeisen paranemisprosessin kuvantamisessa.

Tulehduksen PET-kuvantamiseen käytettävä radiolääkeaine voidaan valmistaa automaattisella menetelmällä (Väitös: FM Meeri Käkelä, 29.2.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Hyvien tuotantotapojen (GMP) mukaan valmistettua positroniemissiotomografiassa (PET) käytettävää, elimistön tulehduksen paljastavaa radiolääkeainetta voidaan valmistaa tehokkaasti ja nopeasti käyttämällä täysin automaattista menetelmää. Tämä käy ilmi FM Meeri Käkelän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Yhdistelmäkuvantaminen helpottaa ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamista (Väitös: LL Esa Joutsiniemi, 23.8.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede sekä kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

LL Esa Joutsiniemi osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että kahden kuvantamistutkimuksen yhdistelmä toimii ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikassa paremmin kuin pelkkä sepelvaltimoiden tietokonekuvaus. Tutkimuksessa tutkittiin positroniemissiotomografian (PET) ja sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) yhdistelmää sekä rintakehän päältä tehtävän ultraäänitutkimuksen ja sepelvaltimoiden tietokonetomografian yhdistelmää. 

Liikuntaharjoittelu parantaa valkoisen rasvan aineenvaihduntaa – ruskeaan rasvaan vaikutus voi olla päinvastainen (Väitös: MD Piryanka Motiani, 31.5.2019, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

MD Piryanka Motianin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelu aiheuttaa merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia valkoisessa rasvakudoksessa terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Sen sijaan liikuntaharjoittelun todettiin alentavan ruskean rasvan insuliiniherkkyyttä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kovatehoista intervalliharjoittelua voidaan pitää vähintään yhtä tehokkaana tutkimuksen kohdekudosten aineenvaihduntaa parantavana harjoitusmenetelmänä kuin perinteistä tasasykkeistä harjoittelua.

Molaarinen aktiivisuus on oleellinen parametri, joka tulee huomioida PET-merkkiaineita valmistettaessa (Väitös: FM Nina Sarja, 18.5.2019, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Nina Sarjan Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa tarkastellaan [18F]fluoridilla leimattujen merkkiaineiden tuotannon eri vaiheita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti molaariseen aktiivisuuteen, uuden synteesimetodin käyttöönottoon ja [18F]fluoridin jakautumiseen elimistössä.