Tulehdus liittyy useiden kroonisten sairauksien kehittymiseen, ja sen varhainen tunnistaminen edesauttaa potilaan hoidon onnistumista. FM Riikka Viitasen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa PET-kuvantamiseen kehitetty radioleimattu Siglec-9-merkkiaine pystyi havaitsemaan tulehduksen tarkasti kokeellisissa tautimalleissa ja nivelreumapotilaalla.
Positroniemissiotomografiassa eli PET-kuvantamisessa käytettävät merkkiaineet ovat radioaktiivisella isotoopilla leimattuja molekyylejä, joilla voidaan tarkastella kehon herkkiä biokemiallisia prosesseja molekyylitasolla häiritsemättä elimistön toimintoja.
Väitöskirjassaan Riikka Viitanen tutki PET-kuvantamisen avulla, voisiko verisuonen pinnan VAP-1-tartuntamolekyyliin sitoutuva radioleimattu Siglec-9-peptidi havaita tulehduksen melanooman ja niveltulehduksen kokeellisissa eläinmalleissa. VAP-1-molekyyli on tulehduksen aikana ilmestyvä verisuonen pintamolekyyli, joka ohjaa tulehdussolujen liikennettä verenkierrosta tulehduspaikalle.
– Tutkimuksessa havaitsin, että VAP-1-molekyyliä ilmenee nivelkalvossa borreliabakteerin aiheuttamassa niveltulehduksen hiirimallissa. Lisäksi PET-kuvaukset osoittivat, että Siglec-9-merkkiaine pystyi havaitsemaan niveltulehduksen jo varhaisessa vaiheessa. On myös mielenkiintoista, että pitkäaikaisseuranta PET-kuvantamismenetelmällä mahdollisti myös sairauden kehityksen selvittämisen, Viitanen summaa.
Useita vuosia kestäneiden prekliinisten tutkimusten jälkeen Siglec-9-merkkiainetta annettiin nyt ensimmäistä kertaa terveille vapaaehtoisille. PET-kuvantaminen osoitti, että uusi merkkiaine on turvallinen ja hyvin siedetty. Lisäksi se pystyi havaitsemaan niveltulehduksen nivelreumapotilaalta.
– Tutkimukseni osoittavat, että VAP-1-molekyyliin kohdentuva Siglec-9 on lupaava uusi PET-merkkiaine tulehduksen kuvantamiseen. Tulevaisuudessa PET-kuvaus Siglec-9-merkkiaineella voisi olla potentiaalinen menetelmä muidenkin tulehduksellisten sairauksien kuin nivelreuman kuvantamiseen, Viitanen sanoo.
PET-merkkiaine auttaa arvioimaan solujen toiminnan kannalta tärkeän integriinin aktiivisuutta
Soluväliainereseptorit eli integriinit sitovat soluja toisiinsa ja soluväliaineeseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sharpiini-niminen proteiini estää integriinien toimintaa. Aiemmissa tutkimuksissa hiiret, joilla oli sharpiinin toiminnan estävä geenimutaatio, kärsivät systeemisestä tulehduksesta ja psoriasiksen kaltaisesta ihotulehduksesta.
Osana väitöstutkimustaan Viitanen selvitti αvβ3-integriiniin sitoutuvan RGD-merkkiaineen avulla, miten sharpiini vaikuttaa uudisverisuonten muodostumiseen ja integriinin aktiivisuuteen.
PET-kuvantaminen melanooma- ja ihotulehdusmallissa osoitti, että sharpiini säätelee integriinin aktiivisuutta ja uudisverisuonten muodostumista melanoomakasvainta ympäröivässä ympäristössä. Lisäksi toinen PET-merkkiaine, Siglec-9-peptidi, pystyi havaitsemaan kasvaimeen liittyvän tulehduksen hiiren melanoomamallissa.
– Tutkimukseni perusteella RGD-merkkiaineen käyttöä voitaisiin laajentaa tutkimaan paitsi muutoksia αvβ3-integriinin ilmentymisessä myös vastetta muuttuneelle integriinin aktiivisuudelle syövässä ja tulehdussairauksissa, Viitanen summaa.
***
FM Riikka Viitanen esittää väitöskirjansa ”Evaluation of 68Ga-labeled PET radiopharmaceuticals for imaging of αvβ3 integrin and vascular adhesion protein-1 in inflammation and cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.2.2021 klo 12.00.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii LT Johanna Huhtakangas (Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS)) ja kustoksena professori Anne Roivainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 0503633247, ralsii@utu.fi
