Joonas Ollonqvist tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten työssä jatkamisen kannustimet yhdessä terveyden kanssa vaikuttavat eläköitymiseen. Hän selvitti myös, miten väestön eri sosio-demograafiset tekijät ja vero-etuuslainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet tuloerojen kehitykseen Suomessa.
Essi Laajala on osoittanut Turun yliopistossa toteutetussa väitöstutkimuksessaan ensimmäistä kertaa, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveenä pysyvien lasten verinäytteissä on havaittavissa geenien ilmentymisen eroja jo hyvin varhain. Erot ovat nähtävissä jopa ennen taudin puhkeamista edeltävien tyypin 1 diabetekselle tyypillisten autovasta-aineiden ilmaantumista vereen. Tyypin 1 diabeteksen oireita edeltävien mahdollisimman varhaisten molekyylimekanismien ymmärtäminen on avainasemassa, jotta voitaisiin löytää keinoja taudin etenemisen pysäyttämiseksi.
Väitöskirjatutkimuksessaan FM Petja Rosenqvist valmisti nukleotideja luonnollisista C-nukleosideista puolisynteettisellä eli biologisia prosesseja hyödyntävällä synteesimenetelmällä. Valmistettujen nukleotidien ja RNA-polymeraasien välisiä vuorovaikutuksia tutkimalla väittelijä kartoitti kyseisten yhdisteiden lääkinnällistä käyttökelpoisuutta ja havaitsi, että etenkin erään C-nukleosidityypin jatkokehitys voisi luoda uuden antibioottityypin.
Millaiset eväät valtio-opin opiskelu antaa työelämää ajatellen? Kysymys nousee keskiöön Turun yliopiston valtio-opin 60-vuotisjuhlassa oppiaineesta valmistuneiden paneelikeskustelussa. Oppiaine juhlii 60-vuotista tutkimustaan ja opetustaan juhlaseminaarissa 17.12.
Turun yliopiston oikeusmaantieteen tutkimusryhmän uudessa hankkeessa tunnistetaan tekijöitä ja prosesseja, jotka lisäävät yksilön riskiä ajautua demokraattisen yhteiskunnan marginaaliin. Hankkeessa tutkitaan arkipäivän poliittista toimijuutta sekä siihen liittyviä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. Koneen säätiö on myöntänyt ”Tila, oikeudenmukaisuus ja arkipäivän demokratia” -hankkeelle 377 200 euron rahoituksen.
Endometrioosi eli kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti on yleinen hedelmällisessä iässä olevien naisten pitkäaikaissairaus. Michael Gabrielin väitöstutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa kehitettiin endometrioosin diagnostiikkaa, laadittiin maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tietokanta sekä siihen pohjautuva, useissa sairaaloissa koekäytössä oleva tekoälysovellus.
Arvoperusteisen terveydenhuollon seminaarisarja käsittelee teemaa eri asiantuntijoiden puheenvuorojen kautta. Seminaarisarja järjestetään kolmena tilaisuutena joulukuun 2021 – maaliskuun 2022 välisenä aikana. Tilaisuudet järjestetään koronatilanteen vuoksi etäyhteydellä.
Valtio on viime vuosikymmeninä vähentänyt asuntopoliittisia toimiaan Suomessa. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Hanna Kettusen mukaan Suomessa asuntopolitiikan odotetaan olevan neutraalia: valtio ei saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. – Tärkeänä pidetään myös sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista, Kettunen sanoo.
Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisistaan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.
FM Teija Sainion Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kehitettiin uusia magneettikuvaukseen perustuvia menetelmiä, joilla voidaan arvioida tarkemmin hyvänlaatuisten kohdun kasvaimien eli myoomien soveltuvuus kohdennettuun ultraäänihoitoon. Kohdennettu ultraäänihoito on uudenlainen kajoamaton kasvaimien hoitomenetelmä.