Asiasana: Mediatiedote

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkielmien ohjaus kansainvälisissä maisteriohjelmissa - opiskelijan ja ohjaajan näkökulmat (Väitös: MA Kalypso Filippou, 1.11.2019, kasvatustiede)

MA Kalypso Filippoun väitöstutkimus tarkastelee pro gradu-tutkielmien ohjausta suomalaisyliopistojen kansainvälisissä englanninkielisissä maisteriohjelmissa. Tutkimuksessa selvitettiin tutkielmien ohjausprosessia, opiskelijan ja ohjaajan välistä ohjaussuhdetta sekä molempien osapuolten kokemuksia ja odotuksia ohjaukselta. Tulokset osoittavat, että ohjauksen pedagogista kehittämistä tulisi tukea enemmän.

Mediakutsu: Varsinais-Suomen hoitotyön toimijat kokoontuvat Turussa

28.10.2019

Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta järjestää yhteistyössä alueen keskeisten terveydenhuollon edustajien kanssa ”Hoitotieteellinen tutkimusnäyttö – tukea potilaan hoitoon” -symposiumin 4.11.2019 klo 12.00–16.00 Medisiina D:n Alhopuro-salissa (Kiinamyllynkatu 10, Turku).  Symposiumissa tartutaan ajankohtaisiin näyttöön perustuvan hoitotyön teemoihin, kuten hoitotyön mittaamiseen ja laadun arviointiin.

Mediakutsu: Onko lottovoitto syntyä Suomeen – vai alkavatko arpajaiset vasta syntymän jälkeen?

28.10.2019

Tule testaamaan kuinka etuoikeutettu olet! Eriarvoisuutta tutkiva INVEST-hanke järjestää tilaisuuden, jossa osallistujat pääsevät arvioimaan omia elämäntilanteitaan tutkimusryhmien laatimien kysymysten pohjalta. Vastausten perusteella jaetaan tietty määrä arpoja. Mitä enemmän arpoja saat, sitä todennäköisemmät mahdollisuudet sinulla on lottovoittoon.

Pikkukeskosena syntyneet 11-vuotiaat lapset pärjäävät koulussa odotettua paremmin (Väitös: PsL Anna Nyman, 1.11.2019, psykologia)

Suurin osa pikkukeskosena syntyneistä lapsista kehittyy ja oppii ikätovereiden tavoin, mutta keskosena syntyminen on edelleen riski heikommalle kognitiiviselle kehitykselle sekä koulusuoriutumisen ja toiminnanohjauksen vaikeuksille. Anna Nyman selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan 2000-luvun alussa pikkukeskosena syntyneiden lasten kognitiivista kehitystä ja arjen toimintakykyä 11 vuoden iässä.

Tervetuloa ”Kauhun lumo: Halloween 2019” -yleisöluennolle ja kirjanjulkistukseen 31.10.

28.10.2019

Jo perinteiseen tapaan Turun yliopiston folkloristiikan oppiaine järjestää Halloweenin merkeissä kaikille avoimen, suurelle yleisölle suunnatun Studia Generalia -luennon Kauhun lumo: Halloween 2019. Luento pidetään Sirkkalan kampuksella, Janus-salissa (Kaivokatu 12, Turku) torstaina 31.10.2019 klo 18.00-20.00. Luennon lopuksi julkistetaan oppiaineen uusi kirja HIRVITYKSIÄ, HAAMUJA JA HENKIOPPAITA.

Hammaspaikat ovat nyt hampaan tavoin monikerroksisia (Väitös: DDS Tarek Omran, 1.11.2019, biomateriaalitiede)

Reikiintyneiden hampaiden korjaamisessa käytetään yleisimmin yhdistelmämuoveja, jotka ovat käytännössä syrjäyttäneet amalgaamin. Vaikka yhdistelmämuoveja on kehitetty kymmeniä vuosia, niiden käyttö on perustunut yhden materiaalin tekniikkaan, eikä hammaspaikoissa ole jäljitelty hammasluusta ja kiilteestä muodostuvaa monikerroksista rakennetta. DDS Tarek Omran osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että monikerrosrakenteinen hammaspaikka on vahvempi kuin tavanomainen paikka.

Helppokäyttöiset annostelureitit osoittivat uuden rauhoittavan lääkeaineen hyödyt (Väitös: LL Panu Uusalo, 1.11.2019, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Nenän limakalvolle annosteltu deksmedetomidiini on tehokas ja turvallinen tapa rauhoittaa lapsipotilaat ennen pientoimenpiteitä. Aikuispotilailla annostelureitti näyttää vähentävän leikkauksen jälkeistä opioidien kulutusta, ja ihonalaisesti annosteltuna lääke imeytyy tehokkaasti terveillä vapaaehtoisilla miehillä, osoittaa LL Panu Uusalon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

Solujen ”jalat” ylläpitävät kantasolujen monikykyisyyttä

18.10.2019

Solut kiinnittyvät ympäristöönsä käyttämällä useista proteiineista muodostuneita rakenteita, joita kutsutaan fokaaliadheesioksi. Ne toimivat ikään kuin jalkoina, joita solu hyödyntää myös liikkumiseen. Fokaaliadheesiot ovat tärkeitä monille solubiologisille ilmiöille, mutta niitä ei ole silti aikaisemmin tutkittu ihmisen monikykyisissä kantasoluissa. Turun biotiedekeskuksen akatemiaprofessori Johanna Ivaskan tutkimusryhmä paljasti ensimmäistä kertaa monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesioden tarkan nanorakenteen.

Postperikardiotomiaoireyhtymä lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen (Väitös: LL Joonas Lehto, 1.11.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Postperikardiotomiaoireyhtymä (PPS), eli sydän- ja keuhkopussin epänormaali tulehdusreaktio avosydänleikkauksen jälkeen, on aiemmin hyvänlaatuiseksi tulkittu komplikaatio. LL Joonas Lehto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan taudin komplikaatioita, ennustetta ja riskitekijöitä. Tutkimus paljasti yllättäen, että PPS lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen, ja näin ollen siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.