Turun yliopiston perustama Luonto2100-rahasto hankkii lahjoitusvaroilla metsäalueita, joiden avulla tuetaan luonnon monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä ja parannetaan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti olemassa olevien suojelu- ja retkeilyalueiden laajentaminen ja monipuolistaminen Etelä-Suomessa.
Turun PET-keskuksen tutkijat ovat löytäneet uuden kylläisyyttä säätelevän mekanismin. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan sekretiini-niminen hormoni vaikuttaa kylläisyyteen aktivoimalla ruskeaa rasvaa.
Auringon suurienergiaiset hiukkaset vahingoittavat teknisiä järjestelmiä avaruudessa ja voivat aiheuttaa vakavan säteilyvaaran astronauteille. FM Osku Raukunen tutki pitkien havaintosarjojen avulla Auringon hiukkaspurkausten esiintymistä ja ominaisuuksia, vertaillen erityisesti Auringon kahta viimeisintä aktiivisuusjaksoa. Tutkimuksessa kehitettyjä hiukkassäteilymalleja voidaan hyödyntää avaruuslaitteiden suunnittelussa.
Tieteitä ja taiteita yhdistävä ABOAGORA hohkaa tänä vuonna tulen lämpöä. Kolmipäiväisessä symposiumissa tulta tarkastellaan sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti muun muassa kulttuurintutkimuksen, luonnontieteiden, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin sekä esittävän taiteen keinoin. ABOAGORA: Fire järjestetään Sibelius-museossa ja verkkotapahtumana 18.–20. elokuuta 2021.
Voimme vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää tukemalla osallisuutta, mutta miten sen teemme? Kysymykseen etsivät yhdessä vastausta SuomiAreenan Pori-lavalla maanantaina 12.7. Turun yliopiston ohjelmassa opetusministeri Li Andersson, Turun yliopiston vararehtori Piia Björn sekä professorit Christina Salmivalli ja Johanna Kallio sekä Pesäpuu ry:n asiantuntija Onni Westlund.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin kansalaiskeskustelun ja koeasetelman avulla asiantuntijatiedon vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin koronatoimista. Asiantuntijoiden kuulemisen järjestyksellä ei ollut suurta vaikutusta, mutta jälkimmäisenä keskustelupäivänä kuultujen asiantuntijoiden vastauksia arvioitiin myönteisemmin. Selkeä ero näyttäytyi siinä, että koronatoimissa suosituksia pidettiin rajoituksia hyväksyttävämpinä.
Etelä-Suomen kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanha ja sen kuoren paksuus on maapallon suurimpia. FM Jaakko Kara tutki väitöskirjassaan kallioperän syntyä ja kehitystä ja loi mallin, joka selittää harvinaisten korkean Nb (niobium) -pitoisten kivien esiintymisen, erittäin paksun kuoren synnyn mekanismin sekä yleisen, vulkaanisen kaarityypin, magmatismin Etelä-Suomen alueella.
FM Anni Hakanen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, miten verkkomaisissa rakenteissa useiden kohteiden samanaikaista paikannusta voidaan tehdä etäisyyksien avulla. Hakasen kehittämiä uusia paikannuskeinoja on mahdollista hyödyntää esimerkiksi robottien ohjaamisessa tai tunkeilijoiden jäljittämisessä tietoverkoissa.
Opiskelijoiden yksilölliset tunnekokemukset ovat sidoksissa paitsi opiskelijaryhmään ja oppimissuoritukseen myös opettajan tunnekokemuksiin sekä toimintaan luokkahuoneessa. Tunnekokemuksien moninaisuus paljastuu kasvatustieteiden maisteri Tarja Pietarisen Turun yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessa. Pietarisen mukaan tunnekokemukset myös muuttuvat oppimistilanteen kuluessa.
Kvanttifysiikan teoreettisiin mahdollisuuksiin ja mahdottomuuksiin keskittyvä kvanttiteorian perusteiden tutkimus pyrkii selittämään kvanttifysiikan oudoimpia havaintoja ja ilmiöitä. Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa FM Leevi Leppäjärvi tuo esille uusia tekniikoita selittämään näitä ilmiöitä kvanttimittausten osalta.